Työmarkkinoiden ulkopuolella on merkittävä joukko osatyökykyisiä ihmisiä, joiden työkykyä, työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä kannattaa tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työhönvalmennus on tuottanut lupaavia tuloksia Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Työkykyohjelman laajentaminen ja IPS – Sijoita ja valmenna -piloteissa, joihin on osallistunut asiakkaita psykoosityöryhmistä ja sosiaalihuollon työllistymistä edistävistä palveluista. Myös sote-keskusten kautta tarjotut työkykykoordinaattorin palvelut ovat osoittautuneet pilottikäytössä hyödyllisiksi.

Osatyökykyisen tukena -seminaarissa maanantaina 21. lokakuuta Logomossa pureudutaan muun muassa osatyökykyisen kanssa yhdessä tehtävään yhteistyöhön, täsmätyön löytämisen mutkikkaisiin, yllätyksellisiin polkuihin sekä herätellään uudenlaisiin, kestävää kehitystä tukeviin ajattelumalleihin.

Varsinais-Suomen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) johtaja Risto Tolosella on yli 30 vuoden kokemus osatyökykyisistä. Hän näkee heissä reservin, joka olisi oikeilla tukitoimilla otettavissa käyttöön. Voimavarakeskeinen IPS-malli (Individual Placement and Support) ravistelee hänen mukaansa vallalla olevaa ajattelutapaa.

– Ensin halutaan hoitaa, parantaa, kuntouttaa ja vasta sitten aletaan varovasti puhua työstä. IPS:ssä työ nähdään ihmisen elämässä niin tärkeänä osana kuntoutusta, että se tuodaan jo varhaisessa vaiheessa asiakkaan käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalle, Tolonen kuvailee tiedotteessa.

Osatyökykyisten mielekäs tukeminen vaatii IPS-hurmokselliseksi tunnustautuvan Tolosen mukaan sote-kentällä uuden näkökulman ja lähestymistavan lisäksi suuria muutoksia niin osaamisessa kuin työotteessakin. Niin ikään tarvittaisiin työhönvalmennusta tukevaa työtä tekeviä ihmisiä.

– Eri lokeroissa hoidetaan herkästi vain oman lokeron asioita. Aito monialainen ja -ammatillinen työskentely vaatii myös johtamiseen erilaista otetta ja kokonaisnäkemystä työttömille tarjolla olevista sote-palveluista. Esimerkiksi lastensuojelussa työllisyys pitäisi ottaa vielä nykyistä aktiivisemmin puheeksi, sillä vanhempien työttömyys heijastuu vahvasti lastenkin elämään.

Tolosen tavoitteena on saada Turkuun IPS-työhönvalmennukseen keskittyviä osaajia, jotka olisivat mukana toimialatiimissä. Se mahdollistaisi asiantuntijoiden laajan osaamisen tehokkaan hyödyntämisen: toimialan sisällä tunnetaan oman alan työnantajat, tekijät, avoimet työpaikat ja vaatimukset.

– Tärkeintä on tehdä töitä yhdessä niin, että katse ei jumiudu omaan napaan, Tolonen toteaa.

Työyhteisökouluttaja Taru Uhrmanin mukaan nykyisessä, vauhdikkaasti muuttuvassa työelämässä vaaditaan aivan uusia taitoja. Erilaisten, nopeasti muodostettavien ja usein lyhytaikaisten tiimien kanssa pitää tulla toimeen. Työntekijän on pystyttävä luomaan nopeasti luottamuksellinen suhde eri toimijoiden kanssa.

– Lempikäsitteeni, aivorauha, kertoo siitä, ettei tarvitse olla varuillaan, vaan voi luottaa ihmisiin ympärillään. Taito ja erityisesti halu sanoittaa asioita on mielestäni kaikkein tärkein luottamuksen elementeistä, Uhrman kertoo.

Jokaiseen työyhteisöön kuuluvat ristiriidat ovat hänen mukaansa luottamuksen erityisiä mittaushetkiä.

– Meidän pitäisi opetella suhtautumaan hyväntahtoisesti eli nähdä ja kuulla hyvä toisissa, vaikka he olisivatkin erilaisia. Olisi hyvä miettiä, mitä haluamme muiden meistä tietävän. Tiimin jäsenille, aivan kuin potilaille ja asiakkaillekin, on hyvä antaa pieni kurkistus itsestä, tarjota samastumisen mahdollisuus.

Työ- ja yksityiselämän erottelu on meille tyypillistä, mutta entä jos astuisimmekin ulos omasta turvakammiostamme ja paljastaisimme itsemme? Uhrmanin mukaan se vaatii rohkeutta, mutta myös palkitsee aitouden ja tasavertaisuuden tunteella.

– Emme ole toisillemme vain ohi seilaavia laivoja. Voimme myös valita kohdata toinen ihminen aidosti, pysähtyä kuuntelemaan hänen tarinaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)