Pitkäaikaistutkimus osoittaa, että viimeisten 30 vuoden aikana raskauteen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt ovat yli kaksinkertaistuneet. Keskeisin hoidettava riskitekijä on korkea verenpaine.

Lääketieteen lisensiaatti Liisa Verhon väitöstutkimus selvitti raskauden aikana ja synnytyksen jälkeisten 12 viikon kuluessa ilmenneiden aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi aivoverenkiertohäiriön raskauden aikana sairastaneiden naisten myöhempien raskauksien kulkua, toipumista ja verisuonisairastavuutta. Tätä varten muodostettiin kansallisista terveydenhuollon rekistereistä aineisto, jossa ovat kaikki Suomessa 30 vuoden ajanjaksolla (1987–2016) aivoverenkiertohäiriön raskauden tai lapsivuodeajan aikana sairastaneet naiset. Heille haettiin verrokit (3), jotka eivät olleet sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön.

Raskauteen liittyvän aivoverenkiertohäiriöt yli kaksinkertaistuivat 30 vuoden tutkimusjakson aikana: 11,1 per 100 000 synnytystä vuosina 1987–91 ja 25,2 per 100 000 synnytystä vuosina 2012–16. Nousu liittyi aivoinfarktin ja aivolaskimotukoksen yleistymiseen. Aivoverenkiertohäiriön riski oli suurin synnytyksen yhteydessä ja noin 2–3 viikkoa sen jälkeen.

Merkittävimmät riskitekijät olivat ikä, raskauden aikainen kohonnut verenpaine, tupakointi 12 raskausviikon jälkeen ja migreeni. Aivoverenkiertohäiriöt lisääntyivät synnyttäjän iän myötä: 9,8 per 100 000 synnytystä 20–24-vuotiailla ja 29.9 per 100 000 synnytystä yli 40-vuotiailla.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden naisten pitkäaikaisennuste oli monella mittarilla verrokkeja huonompi. Pitkäaikaiskuolleisuus oli korkeampi ja sydän- ja verisuonisairaudet olivat yleisempiä kuin verrokeilla. Sairastuneista naisista työelämässä oli harvempi ja eläkkeellä useampi kuin verrokit. Kuitenkin lähes kaikki sairastuneista toipuivat päivittäisissä toimissaan omatoimisiksi.

Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa raskauteen liittyvien aivoverenkiertohäiriöiden lisääntyneen myös Euroopassa. Aivoverenkiertohäiriön ilmaantuvuuden nousu on aiemmin kuvattu vain Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Lisäksi kävi ilmi, että aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriski myöhemmissä raskauksissa on merkittävä vaikka lähes kaikilla tutkituilla oli jonkinlainen estohoito käytössä ja että naisilla oli myös korkea riski sairastua verenkiertosairauksiin myöhemmin elämänsä aikana.

Raskaus altistaa laskimotukoksille, mutta riski koskee myös muita verisuonisairauksia. Verhon mukaan neuvolassa olisi hyvä käydä läpi odottajan verisuoniriskitekijät, kuten tupakointi, ylipaino, kohonnut verensokeri, kolesteroli ja verenpaine, ja pyrkiä vaikuttamaan näihin elintapaneuvonnalla. Naisia, joilla on runsaasti verisuoniriskitekijöitä, olisi hyvä seurata tiiviimmin ja arvioida hoidon tarvetta. Keskeisin hoidettava riskitekijä on kohonnut verenpaine. Olennaista on tiedostaa, että suurin riski sairastua on synnytyksen välittömässä läheisyydessä ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina.

– Äitiä ei saisi unohtaa heti synnytyksen jälkeen ja erityisesti suuren riskin omaavien äitien tiiviin seurannan olisi hyvä jatkua 2–3 viikkoa synnytyksen yli. Tänä aikana erityisesti poikkeavan päänsäryn ja neurologisten oireiden tai löydösten sekä korkean verenpaineen tulisi soittaa hälytyskelloja ja äiti pitäisi tutkia tarkemmin, Verho sanoo.

– On myös selvää, että raskausajan aivoverenkiertohäiriön sairastaneen naisen myöhemmät raskaudet ovat riskiraskauksia. Aivoverenkiertohäiriön estolääkitys tulisi miettiä jo hyvissä ajoin ennen raskautta ja lisääntynyt riski raskauskomplikaatioihin huomioida.

Neljäsosa synnyttäjistä on nykyään yli 35-vuotiaita. Ikä itsessään on aivoverenkiertohäiriön riskitekijä ja koska synnyttäjät ovat iäkkäämpiä, heillä on myös enemmän perussairauksia, joista moni lisää entisestään aivoverenkiertohäiriön riskiä.

– Toki raskauteen liittyvä aivoverenkiertohäiriö on erittäin harvinainen tilanne. Suomessa vain 11–15 naista sairastuu vuosittain. Raskaana olevien ei kannata ruveta pelkäämään, mutta taudin olemassaolo on hyvä tiedostaa, hoidettavissa olevia riskitekijöitä ehkäistä ja hoitaa hyvin ja neurologisiin oireisiin reagoida, tutkija rauhoittelee.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)