Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) tarjoaa yli 8 000:lle sosiaali- ja terveysalan ja pelastusalan opiskelijalle koulutukseen liittyvän harjoittelujakson vuosittain. Varha saa opiskelijoilta kiitosta erityisesti toimivasta ohjauksesta harjoittelussa.

Suurin ryhmä Varhan palveluissa kouluttautuvista on ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoita, yli 3 000 opiskelijaa. Ammattikorkeakouluista valmistuu muun muassa sairaanhoitajia, sosionomeja, terveydenhoitajia, suuhygienistejä, toimintaterapeutteja ja geronomeja.

Toiseksi suurin ryhmä harjoittelijoissa ovat toisen asteen sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijat, yli 1 600 opiskelijaa. Toisen asteen kouluista valmistuu lähihoitajia, joiden osaamisala voi olla esimerkiksi sairaanhoitoon, ensihoitoon tai mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautunut. Kolmanneksi suurin ryhmä ovat erikoistuvat lääkärit, joita Varhassa työskentelee yli 1 100 henkilöä.

Varhassa työssäoppimassa on vuosittain lisäksi yhteensä yli tuhat hammas- ja lääketieteen kandidaattia sekä kymmeniä sosiaalityön, psykologian ja pelastustoiminnan opiskelijoita. Varha tarjoaa harjoittelupaikan vuosittain myös useille farmasian, hoitotieteen, logopedian, ravitsemustieteen ja oikeustieteen opiskelijoille.

Varhassa työskenteli kesällä noin 1 500 kesätyöntekijää.

– Koulutus ja opetus ovat tärkeä osa yliopistollisen hyvinvointialueemme toimintaa, johon kuuluvat myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Tarjoamme opiskelijoille hyvän kasvualustan ammatilliselle oppimiselle ja saamme myös paljon kehittämisideoita heiltä, Varhan tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja opetus -tulosryhmän johtaja Ville Kytö sanoo tiedotteessa.

Varha haluaa tarjota hyvän koulutuspolun osan sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä muihin hyvinvointialueella tarvittaviin ammatteihin opiskeleville.

– Hyvä palaute opiskelijan ohjauksesta ilahduttaa. Haluamme edelleen kehittää ohjausta ja vahvistaa ohjaajien pedagogisia valmiuksia sekä tukea henkilökuntaa ohjaustyössä, Varhan opetus- ja koulutuspäällikkö Terhi Kivijärvi sanoo.

Myös oppimisympäristön laatua kehitetään ottamalla uusia harjoittelumenetelmiä käyttöön.

– Kehitämme tällä hetkellä esimerkiksi erilaisia vertaisharjoittelun muotoja, jotka edistävät opiskelijan oppimista harjoittelussa ja helpottavat ohjauspainetta yksiköissä, Terhi kertoo.

– Haluamme käyttää vaikuttavia menetelmiä myös opetuksessa. Teemme pedagogista tutkimusta yhteistyössä Turun yliopiston kanssa, hän jatkaa.

Varhassa opiskelijaohjauksen yhteistyöverkosto on opiskelijan tukena jo harjoittelun suunnittelusta sen päätökseen saakka. Opiskelija saa harjoittelupaikassa tuekseen yksikön opiskelijaohjaajan, esihenkilön ja osaavan henkilökunnan. Lisäksi oppilaitoksessa harjoittelijaa auttaa ohjaava opettaja.

– Opiskelijayhdyshenkilötyöryhmät kehittävät Varhan yhteisiä käytäntöjä. Yhteistyö käytännön työn ja opetuksen yhdistelmänä edistää parhaiten ammattiosaamista, Kivijärvi sanoo.

Varha kerää tietoa ja palautetta harjoittelusta. Valtakunnallisen opiskelijaohjauksen kehittämisverkosto OVeLan kautta saadaan vertailutietoa myös muihin yliopistollisiin hyvinvointialueisiin.

– Kehitämme opiskelijaohjausta jatkuvasti palautteen pohjalta. Ilahduttavasti opiskelijoiden palaute kaikilla mittarin osa-alueilla on ollut yli kahdeksan, parhaimmillaan yli yhdeksän asteikolla 1–10, Kivijärvi sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)