Pähkähullu ajatus, arvioitiin keväällä 2017, kun Turun yliopisto alkoi todenteolla tavoitella diplomi-insinöörien koulutusvastuuta. LUT-yliopiston rehtori arvioi silloin, että Turun seudun insinööritarpeet täyttyvät helposti Aalto-yliopiston, LUT:n ja Tampereen voimin. Onneksi tähän ei tyydytty. Alueen korkeakouluissa on tänä vuonna 1 467 tekniikan aloituspaikkaa. Hakijamäärä on lähes nelinkertaistunut vuosina 2018–24. Turun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa opiskelee perustutkintoa 2 290 opiskelijaa.

Mikä merkitys tekniikan koulutuksella on seudulle? Tekniikan koulutus on vetovoimatekijä yrityksille. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetään enemmän rahaa niillä alueilla, joilla tekniikan koulutusta on. Se vaikuttaa suoraan seudun elinvoimaan.

Turun yliopiston teknillisellä tiedekunnalla sekä Åbo Akademin luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnalla oli viime vuonna ulkopuolista tutkimusrahoitusta 38 miljoonaa euroa. Summa on merkittävä mutta ei edelleenkään niin iso kuin se voisi olla.

Minne menet Turun tekniikka? Varsinais-Suomessa diplomi-insinööritiheys on edelleen pienempi kuin pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla tai Pohjois-Pohjanmaalla. Ne ovat yhä Suomen innovaatiokeskuksia, vaikka Turussa on tehty viisi vuotta työtä. Turku on vasta keskuksen puolikas.

Varsinais-Suomen TK-menot olivat 2,58 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2022. Koko maan tavoite on neljä prosenttia. Maakunnan TK-menot olivat keskimäärin noin 1 100 euroa asukasta kohti. Kurottavaa riittää, sillä Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TK-menot olivat noin 400 miljoonaa euroa suuremmat. Asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaa on tuhat euroa, Pirkanmaa 600 euroa Varsinais-Suomea edellä. Edelle kiilaavat myös Pohjanmaa ja Etelä-Karjala. Muut maakunnat itse asiassa kiihdyttävät karkuun.

Tekniikan koulutuksen todelliset vaikutukset nähdään vasta vuosikymmenien päästä. Alku ja suunta on ollut hyvä, mutta vauhtia pitää kasvattaa. Tämä ei vielä riitä.

Lasse Virtanen