Suomalaistutkimus selvitti tehokkaimman skitsofrenialääkkeen haittavaikutuksia ja osoitti keuhkokuumeen ja vakavien suolisto-ongelmien olevan oletettua yleisempiä lääkkeen käyttäjillä. Molemmat sivuvaikutukset lisäävät kuolleisuutta ja vaativat parempaa seurantaa. Tulokset puoltavat riskipotilaiden tunnistamista geenitestien avulla.

Noin kolmasosalla skitsofreniaa sairastavista potilaista oireet eivät helpotu tavanomaisilla lääkityksillä, jolloin heille on jäljellä yksi tehokas hoitovaihtoehto: klotsapiini. Klotsapiinin vakavin haittavaikutus, valkosolutasojen jopa hengenvaarallinen romahtaminen, on saatu tarkan seurannan myötä hallintaan. Uudet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että lääkkeellä on muita keskeisiä haittoja.

FinnGen-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa todettiin, että klotsapiinin aiheuttama keuhkokuume ja suolitukos, joka johtuu suoliston lamaantumisesta, ovat paljon yleisempiä kuin aiemmin on raportoitu. Peräti 30 prosenttia klotsapiinia käyttävistä skitsofreniapotilaista sairastui keuhkokuumeeseen ja viisi prosenttia suolitukokseen ensimmäisten 20 vuoden aikana lääkityksen aloittamisesta. Molemmat haittavaikutukset lisäsivät kuolemanriskiä.

– Aineistomme poikkeuksellisen pitkä seuranta-aika mahdollisti klotsapiinin haittavaikutusten todenmukaisemman arvioinnin. Aiemmissa tutkimuksissa on kyetty tunnistamaan lähinnä pian lääkityksen aloituksen jälkeen ilmeneviä haittoja, toteaa tutkijalääkäri Juulia Partanen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä tiedotteessa.

Suomen pitkäaikaisten ja kattavien terveystietorekisterien lisäksi tutkimuksen toteuttamista helpotti se, että maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi on klotsapiinin käytön kärkimaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että geenitesteistä saattaisi olla apua niiden potilaiden tunnistamisessa, joiden riski sairastua keuhkokuumeeseen on suurin. Yhteys havaittiin kahteen klotsapiinin pilkkomiseen osallistuvaan geeniin.

Lääkkeen pilkkomista hidastavat geenimuodot lisäsivät keuhkokuumeen riskiä huomattavasti. Esimerkiksi CYP2C19-geenin ultranopean muodon kantajista keuhkokuumeeseen sairastui 15 prosenttia, kun taas hitaan geenimuodon kantajista lähes 30 prosenttia sairastui.

Klotsapiinin käyttö ei ole ollut mutkatonta. Lääke vedettiin 50 vuotta sitten pois markkinoilta sen aiheuttamien kuolemien takia, mutta se otettiin kuitenkin uudelleen käyttöön ylivoimaisen tehonsa takia.

Tutkimus osoittaa aiempien tavoin, että valkosolutasojen romahdus, joka aikanaan johti klotsapiinin poisvetoon, on saatu hyvin hallintaan tarkan seurannan myötä. Sen sijaan muut vakavat haittavaikutukset vaativat tarkempaa seurantaa ja parempaa ennaltaehkäisyä muun muassa rokotuksin.

– Klotsapiinin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen ja suolitukokseen tulisi suhtautua kuten valkosolutasojen romahdukseen aikanaan. Seuranta kuntoon ja kuolleisuus alas. Näin saadaan tehokkaimman skitsofrenialääkkeen käytöstä entistä turvallisempaa ja tarvittaessa myös laajempaa, peräänkuuluttaa tutkimusta johtanut Jukka Koskela Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.

Tutkimus julkaistiin vastikään American Journal of Psychiatry -tiedelehdessä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)