Raastuvanoikeuden 400-vuotias pöytäkirja Turun kaupunginarkiston vanhin säilynyt dokumentti
Turun kaupunginarkiston vanhin säilynyt dokumentti, raastuvanoikeuden pöytäkirja vuodelta 1624, täyttää tänä vuonna 400 vuotta.
Ainoalaatuinen dokumentti sisältää monipuolisen läpileikkauksen turkulaisten arjesta ja oikeustapauksista, koskien kaikkia yhteiskuntaluokkia piioista porvareihin. Pöytäkirjassa kuvastuu, kuinka oikeusprosessit ja ihmisten kohtalot kietoutuivat yhteen 1600-luvun Turussa.
Ensimmäinen merkintä toukokuulta 1624 on osa laajempaa kokoelmaa, joka koostuu rautagallusmusteella huolellisesti käsin kirjoitetuista oikeudenkäyntipöytäkirjoista. Nämä arkipäiväiset ja joskus traagisetkin oikeustapaukset on kirjattu lumppupaperisivuille, jotka on sittemmin sidottu kirjaksi ja saaneet uudet kannet mahdollisesti 1800–1900-lukujen taitteessa.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Veli Pekka Toropainen on tutkinut pöytäkirjoja syvällisesti. Turun hovioikeuden perustaminen vuonna 1623 käynnisti Toropaisen mukaan systemaattisen asiakirjojen säilyttämisen ja tarkastamisen, jotta tuomiot pysyivät lainmukaisina. Turun raastuvanoikeuden pöytäkirja vuodelta 1624 on ensimmäinen säilynyt osa pitkän aikavälin oikeusasiakirjojen sarjasta, joka on jatkunut yhtenäisenä aina nykypäivään saakka.
Toropainen painottaa, että raastuvanoikeus oli avoin kaikille: piikatytöistä porvariston vaimoihin ja kauppiaista virkamiehiin. Noin puolet oikeusjutuista koskikin naisia. Todistajien merkitys oli suuri, ja oikeus saattoi kuulla useita todistajia, missä tarkasteltiin myös syytetyn elämän taustoja.
1600-luvun alun Turku oli pieni, mutta merkittävä kaupunki, jossa asui noin 3 000 ihmistä. Se levittäytyi Aninkaistenmäeltä Puolalanmäen kautta Kaskenahteeseen ja Kupittaalle asti. Kaupunki kilpaili tuolloin Ruotsin varsinaisen valtakunnan alueen toiseksi suurimman kaupungin asemasta Göteborgin kanssa.
Vaikka raastuvanoikeuden pöytäkirja on fyysisesti ohut, se pitää sisällään valtavan määrän tietoa Turun kaupungin arjesta ja ihmisten välisistä suhteista. Pöytäkirjasta käy ilmi, miten Ruotsin kruunu ja kaupungin hallinto toimivat, ja millainen dynamiikka vallitsi eri ammattikuntien sekä yksilöiden välillä.
– On hienoa, että tämä dokumentti on säilynyt ja on edelleen tutkijoiden saatavilla, toteaa Toropainen.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
