Valtaosa suomalaisista on tunnistanut joutuneensa maksuhuijaus- tai tietojenkalasteluyrityksen kohteeksi. Yleisin kanava huijausyrityksille on sähköposti. Vain yksi väestöryhmä on enemmän huolissaan joutuvansa itse huijauksen kohteeksi kuin läheisensä.

Noin 70 prosenttia suomalaisista kertoo tunnistaneensa heihin kohdistuneen maksuhuijauksen, kertoo OP Ryhmän teettämä kysely. Tyypillisimmin huijauksen tekovälineenä on sähköposti, jossa huijausyrityksen kohteeksi on joutunut lähes puolet suomalaisista. Tämän jälkeen yleisimpiä tapoja ovat lähestyminen tekstiviestillä tai sosiaalisessa mediassa ja soittaminen. Huijaussoiton kertoo saaneen neljännes suomalaisista.

– Petosten torjunta on kaikkien toimijoiden yhteinen haaste. Esimerkiksi sähköpostipalveluita tarjoavat toimijat välittävät tietojenkalasteluviestejä, hakukoneet tarjoavat petollisia sivustoja tietoa etsivälle ja sosiaalisen median alustat mahdollistavat rikollisten olemattomien sijoitusmahdollisuuksien markkinoinnin palveluissaan, sanoo OP:n Väärinkäytösten hallinnan päällikkö Kim Sirén tiedotteessa.

Yleisemmin huijaus perustuu siihen, että rikollinen esiintyy viranomaisena tai luotettavan yrityksen edustajana. Tällaisia huijauksia on kohdannut 61 prosenttia huijausyrityksen kohteeksi joutuneista.

– Huijauksissa pyritään yleensä suurella määrällä huijausviestejä saamaan uhriksi riittävä määrä ihmisiä. Nykyään esiintyy myös hienovaraisempia huijauksia, kuten uhrin läheisenä esiintymistä, mutta tällaisen huijaukseen on törmännyt vain kahdeksan prosenttia huijausyrityksen kohteeksi joutuneista suomalaisista.

Suomessa huoli huijauksista painottuu vanhempiin ikäluokkiin. 56 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko huolissaan joutumisesta maksuhuijauksen tai tietojen kalastelun kohteeksi, kun osuus yli 65-vuotiaissa on 65 prosenttia. Ikääntyneemmät ovat myös ainoa ikäluokka, joka on enemmän huolissaan itsestään kuin läheisistään huijauksien uhriksi joutumisen suhteen.

Maksuhuijausten ja tietojenkalastelun kasvun taustalla on järjestäytynyt rikollisuus.

– Petosrikollisuudella on paljon yhteiskunnallisesti merkittäviä lieveilmiöitä. Petosrikollisuus tukee jengirikollisuuden kasvua, koska petoksilla saatuja varoja käytetään myös rikostentekovälineiden, kuten ampuma-aseiden ja digitaalisten rikosten toteuttamiseen tarvittavien laitteiden hankintaan.

Lisääntyneet huijaukset on tunnistettu myös EU:n tasolla, jossa valmistellaan huijausten torjumisessa helpottavaa direktiiviä.

– Euroopan komissio julkaisi ehdotukset tulevasta kolmannesta maksupalveludirektiivistä (PSD3) ja uudesta maksupalveluasetuksesta (PSR) viime kesänä. Ehdotukset mahdollistaisivat voimaantullessaan myös pankkien välisen, sujuvamman tiedonvaihdon petollisiin maksuihin liittyvissä tapauksissa. Nämä toimenpiteet yhdessä ovat osaltaan luomassa vahvemman ja turvallisemman maksuliikenteen ympäristön kaikille Euroopan kansalaisille.

Kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat yli 18-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti edustavasti. Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 15.–17. huhtikuuta. Aineistoa on painotettu vastaamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)