Ammattiliitto JHL tyrmää Turun kaupungin suunnittelemat yt-neuvottelut. Ne uhkaavat viedä kaupungilta pahimmillaan yli 180 työpaikkaa. Muita mahdollisia henkilöstövaikutuksia olisivat muiden muassa työntekijöiden osa-aikaistaminen ja lomautukset sekä henkilöstöetuuksien niukentaminen. Säästöt on tarkoitus toteuttaa vuoden 2025 aikana.

– Suunnitellut vähennykset tulevat heikentämään työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia merkittävästi. Vaikutukset näkyvät turkulaisille annettavien palveluiden laadussa, JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi toteaa tiedotteessa.

Turun kaupunki aloittaa yhteistoimintaneuvottelut 17. syyskuuta. Kaupunki tavoittelee henkilöstömenoihin noin 10,8 miljoonan euron säästöjä.

JHL varoittaa, että henkilöstön vähentäminen, osa-aikaistaminen ja lomauttaminen lisäävät todennäköisesti jäljelle jäävien työntekijöiden työtaakkaa.

Turun kaupungin JHL:n pääluottamusmiehen Maarit Salosen mukaan yt-kutsu ei tullut kaupungin henkilökunnalle yllätyksenä.

– Fiilikset henkilökunnan kesken ovat kaikkea muuta kuin hyvät. Eipä täällä yhtä ainoaa turhaa työntekijää ole töissä.

Alustavien tietojen mukaan yt-neuvottelut koskevat koko kaupungin henkilökuntaa, mutta varhaiskasvatus ja koulutus pyrittäisiin turvaamaan, Salonen kertoo. Hän ei usko, että nekään olisivat täysin turvassa.

– Voi olla, että esimerkiksi ryhmäkoot kasvavat.

Yt-neuvottelut voivat JHL:n mukaan heikentää myös kaupungin imagoa ja asukkaiden tyytyväisyyttä.

– Henkilöstöetuuksien leikkaukset ja työolosuhteiden heikentäminen vähentävät Turun kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Tämä voi vaikeuttaa osaavan työvoiman rekrytointia ja pitämistä kaupungin palveluksessa, Keturi muistuttaa.

JHL:n mukaan Turun suunnittelemat säästöt voivat tuoda lyhyen aikavälin säästöjä, mutta niiden pitkän aikavälin vaikutukset voivat käydä kaupungin taloudelle kalliiksi.

– Henkilöstön hyvinvoinnin heikentyminen ja kaupungin pitovoiman lasku johtaa hyvin todennäköisesti korkeampiin kustannuksiin tulevaisuudessa, Keturi toteaa.

JHL kummeksuu Turun vajavaisia tulonlisäystoimenpiteitä. Kaupunki on esittämässä esimerkiksi veroprosentin nostoa 6,9 prosentista 7,1 prosenttiin. Näyttää kuitenkin siltä, että tulopuoli ei riitä kattamaan kaupungin taloudellisia tarpeita.

– Kaupungilla on mittavat investointisuunnitelmat, mutta ilman kasvustrategiaa investointien tuomat hyödyt uhkaavat jäädä vajaiksi, Keturi toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)