Eturauhassyöpien kasvanut määrä Euroopassa 1980-luvulta lähtien on osoitus ylidiagnostiikasta eli matalan riskin syöpien tarpeettomasta toteamisesta. Eturauhassyövän aiheuttamat kuolemat ovat uusia syöpiä huomattavasti harvinaisempia. Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää arvion ylidiagnostiikasta väestötason analyysissä, joka julkaistiin BMJ-tiedelehdessä.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan prostataspesifisen antigeenin määrityksen – PSA-testauksen – laaja käyttö on lisännyt huomattavasti eturauhassyövän ilmaantuvuutta. Sen seurauksena tautitaakka on kasvanut ilman selvää osoitusta sairauden toteamisen hyödyistä.

Tutkimustulokset osoittavat, että eturauhassyövän ilmaantuvuus eli uusien syöpien määrä väestötasolla on kasvanut nopeasti PSA-testauksen yleistymisen myötä.

Osa eturauhassyövistä on merkityksettömiä, sillä ne eivät etene hoitamattomanakaan oireiseen vaiheeseen. Ylidiagnostiikalla tarkoitetaan sellaisten syöpien löytämistä, jotka eivät hitaan kasvutaipumuksen vuoksi aiheuttaisi oireita tai uhkaa potilaan hengelle tämän elinaikana.

Suurimmillaan eri maiden väliset erot syövän ilmaantumisessa olivat vuoden 2005 tienoilla, jolloin ne olivat yli seitsemänkertaisia. Uusien syöpien määrä laski sen jälkeen useissa maissa, mutta vuodesta 2010 syöpätapausten määrä on jälleen kasvanut Euroopassa. Syöpien löytymisessä oli tutkimuksen mukaan paljon vaihtelua eri maiden välillä.

Suomi ei ollut osana tuoreen tutkimuksen aineistoa. Vastaavia muutoksia on silti havaittu myös meillä. Eturauhassyövän Ilmaantuvuus suureni voimakkaasti vuoteen 2005 saakka ja laski sen jälkeen, kun taas eturauhassyöpäkuolleisuus on alentunut tasaisesti vuodesta 1996. (Katso Syöpärekisterin tautitilastoja syöpätaudin mukaan).

Euroopan maissa kuolemantapauksia oli selvästi vähemmän kuin uusia syöpädiagnooseja vuosina 1980–2020. Syövän ilmaantuvuus oli useissa maissa 5–10-kertainen kuolleisuuteen verrattuna.

Eturauhassyöpätapausten suuret määrät ja huomattava ero kuolleisuuteen ovat tutkimuksen mukaan seurausta organisoimattomasta PSA-testauksesta, joka tuottaa turhia syöpädiagnooseja. Tapausmäärän kasvuun ei liittynyt kuolleisuuden alenemista, minkä vuoksi laajamittaisen PSA-testauksen hyötyjä ei pystytä osoittamaan. Tutkijat muistuttavat, että nyt julkaistun väestötason analyysin tuloksia on silti tulkittava varovaisesti. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää eturauhasyövän kansallisia ja alueellisia eroja.

Sääntelemätön PSA-testaus on tutkijoiden mukaan edelleen yleistä useissa Euroopan maissa. Väestön seulontaohjelmia ei ole aloitettu Suomessa eikä useimmissa muissa maissa.

Suomesta väestötason analyysin tutkijaryhmään kuului Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvinen. Tutkimusta johti Maailman Terveysjärjestön (WHO) Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC).

– Eturauhassyöpien määrä selittyy ensisijaisesti PSA-testauksen laajuudella. Voi jopa sanoa, että PSA-testaus aiheutti eturauhasyövän epidemian Euroopassa 1990–2000-luvulla, toteaa Auvinen tiedotteessa.

– Tuloksemme korostavat, että eturauhassyövän seulontaa koskevat päätökset on suunniteltava huolellisesti. Seulonnan tavoite on aina vähentää kuolleisuutta, ja kuolleisuuden aleneminen tulee olla pääkriteerinä seulontapäätöksille. Seulonnan haittana on merkityksettömien syöpien löytäminen, mikä on huomioitava päätöksenteossa.

Tampereen ja Helsingin yliopistojen ProScreen-tutkimus osoitti äskettäin, että uudella kolmiportaisella eturauhassyövän seulontamenetelmällä voidaan löytää huomattava määrä hoitoa vaativia syöpiä ja vähentää turhien syöpien toteamista PSA-testeissä. Testauksen laajuutta kuvaa se, että ProScreen-tutkimuksen kyselyssä noin joka seitsemäs mies 50–63-vuotiaiden ikäryhmästä kertoo käyneensä PSA-testissä vuoden sisällä ja reilu kolmannes viiden vuoden kuluessa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana magneettikuvaus on vakiinnuttanut asemansa eturauhassyövän toteamisessa. Magneettikuvaus, joka on osa ProScreenin seulontatapaa, auttaa vähentämään ylidiagnostiikkaa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa eturauhassyövän ilmaantuvuus onkin kääntynyt laskuun viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Mitä enemmän testataan, sitä enemmän syöpiä löytyy. Valtaosa PSA-testauksella löydetyistä syövistä ei etene miehen elinaikana, joten aktiivista hoitoa ei näissä tapauksissa tarvita, sanoo professori Auvinen, joka johtaa ProScreen-tutkimusta yhdessä urologian professori Antti Rannikon kanssa.

Hyväennusteisen eturauhassyövän toteaminen voi johtaa turhiin hoitoihin. Silloin syövän hoitaminen ei siis tuota hyötyä, mutta itse hoito voi heikentää potilaan elämänlaatua ja aiheuttaa kustannuksia.

Tuore väestötason analyysi tarkasteli 26 Euroopan maata, joista 19 kuuluu Euroopan unioniin. Tutkimus kattoi väestötason tiedot iältään 35–85-vuotiaiden miesten sairastavuudesta ja kuolleisuudesta. Kansalliset tai alueelliset ilmaantuvuustiedot poimittiin väestöpohjaisista syöpärekistereistä Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen Global Cancer Observatory -verkostosta. Kuolleisuustiedot saatiin Maailman Terveysjärjestö WHO:lta.

Tutkimustulokset julkaistiin syyskuussa vertaisarvioiduissa The BMJ -lehdessä. Lääketieteen aikakauslehti ja verkkosivusto tunnettiin aiemmin nimellä British Medical Journal.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)