Aboastra-festivaali tuo vanhan musiikin valoa tummuviin syysiltoihin
Turun vanha musiikki ry järjestää syyskuussa vanhan musiikin Aboastra-festivaalin. Neljä vuotta sitten Aboastra avasi uuden aikakauden Turussa nostamalla ennen 1700-lukua sävelletyn musiikin kokonaisen festivaalin aiheeksi. Yleisön innostuneet reaktiot kertoivat, että tällaista oli jo ehditty kaivata.
Neljännen kerran järjestettävän festivaalin nimi ja teema on tänä vuonna Onnellisten tähtien alla. Konsertit levittäytyvät entistä laajemmin historiallisiin ympäristöihin eri puolille Turkua: Kakskerran ja Katariinan kirkkoihin, Qwenselin taloon ja Turun linnaan. Musiikki soi siis sellaisissa tiloissa, joihin se on aikanaan sävelletty. Konserttikävijä kokee harvinaislaatuisen yhteyden musiikin, esittäjien ja esitystilojen välillä.
Esiintyjinä festivaalilla ovat suomalaiset vanhaan musiikkiin erikoistuneet muusikot, jotka ovat valinneet konserttiohjelmiin suosikkejaan keskiajan, renessanssin ja barokin musiikeista.
Festivaalin avaa lauluyhtye Cavalier konsertillaan Aquila altera – sydänkeskiajan säveliä perjantaina 20. syyskuuta kello 17 Kakskerran kirkossa. Konsertti herättää eloon 1300–1400-lukujen virtuoottiset sävelet sumuisesta Englannista vehreän Ranskan kautta helteiseen Espanjaan ja Italian pulppuilevaan sävelkieleen. Ohjelmassa on niin maallista elonkulkua kuin pohdintaa ihmisen osasta. Kokonaisuuden kehystävät suuret keskiaikaiset katolisen messun osat.
Lauantaina 21. syyskuuta kello 15 koetaan Turun linnan eteläisessä salissa todella harvinainen esitys. Keskiaikaiseen musiikkiin syvällisesti perehtynyt laulaja ja instrumentalisti Anneliina Rif esittää dramatisoidun musiikkiteoksen Hildegard. 1100-luvun tunnetuimman abbedissan (nunnaluostarin johtajan) ajatuksille ja erityislaatuisille lauluille antavat esityksessä aikalaisväriä puvustus ja keskiaikaiset soittimet.
Kello 18.30 lauantaina festivaali jatkuu Qwenselin talossa, kun cembalisti Julia Tamminen soittaa sooloresitaalin Tarinoita ja hahmoja. 1600- ja 1700-luvun musiikkia on kuvattu puhuvaksi musiikiksi. Musiikki lainaa ilmaisukeinoja puheelta ja pyrkii retorisesti vakuuttamaan kuulijansa. Usein kappaleet olivat myös inspiroituja tietystä hahmosta tai tarinasta, ja juuri sellaisia teoksia kuullaan Tammisen konsertissa. Ohjelmassa on F. Couperinin ja J.Ph. Rameaun teoksia.
Aboastra-festivaalin päätöspäivän sunnuntaina 22. syyskuuta aloittaa kello 15 Katariinan kirkossa Onnelliset: sopraanot Maikki Säikkä ja Anneliina Rif esittävät teorbisti Tuomas Kourulan kanssa duettoja kahdelle laulajalle 1600-luvulta. Claudio Monteverdin tuttujen mestariteosten lisäksi kuullaan harvinaisuuksia, kuten Giovanni Legrenzin kaunis Lumi, potete piangere. Mukaan on valittu myös italialaisia kansanlauluja, jotka tarjoavat hieman toisenlaisen lähestymiskulman duettolauluun. Säestyssoittimina ovat luuttuperheen suurin jäsen, parimetrinen teorbi, sekä barokkikitara, nykyisen kitaran helisevä edeltäjä.
Festivaalin päättää maineikas turkulainen kamarikuoro Key Ensemble sunnuntaina kello 18 Kakskerran kirkossa. Kuoro tuo terveiset 1500-luvun Venetsiasta konsertissaan Musica Nova 1559 – Adrian Willaertin musiikillinen monumentti. Flaamilainen säveltäjä Adrian Willaert toimi 35 vuotta kapellimestarina Venetsian Markuksenkirkossa. Hänen julkaisuistaan varsinainen voimannäytös on vuonna 1559 valmistunut Musica Nova, jota tutkittiin sittemmin ahkerasti ympäri Eurooppa musiikillisen kontrapunktin ihanne-esimerkkinä: se yhdisti uudella tavalla sanoja ja säveliä ilmaisuvoiman lisäämiseksi.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)


















