Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.) nosti torstaina eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Joensuussa esille Suomen heikkenevän taloustilanteen taustat. Hän muistutti, että merkittävä taloutta heikentänyt tekijä on ulkopolitiikan suunnanmuutos ja Nato-jäsenyys.

– Vielä reilut kaksi vuotta sitten EK ja muut elinkeinoelämän järjestöt intoilivat Suomen Nato-hakemuksesta ja ajoivat jäsenyyttä väittämällä Suomen maariskin sen myötä pienenevän. Lupailtiin investointeja. Nyt näyttää käyneen juuri päinvastoin, aivan kuten me Nato-jäsenyyttä arvostelleet ennakoimme, Yrttiaho huomautti.

– Valtiontaloutta painavat yhä enemmän sotilas- ja turvallisuusmenot, jotka on sysätty rajuun kasvuun, yli kaksinkertaistettu lyhyessä ajassa. Militarismiin palava raha ei ole tehokkaassa käytössä. Se on pois hyvinvoinnista, koulutuksesta, tutkimuksesta – siitä mikä voisi kansantaloutta kohentaa, Yrttiaho muistutti.

Ensi vuodelle valtiovarainministeriö esittää 250 miljoonaa lisää aseisiin, kun muualta leikataan.

– Suomesta on muodostunut pussinperä ja reunamarkkina-alue, jonka talousmaantieteeseen liittyvät etutekijät on ulkopolitiikan muutoksella käännetty rasitteiksi. Raskaimmin tästä kärsii itäinen Suomi. Rajasulku on heikentänyt tilannetta edelleen. Elinkeinoelämän Keskusliitto esitti alkuvuodesta jo erityistalousalueen perustamista Itä-Suomeen.

– Kasvun sijaan on tullut lasku. Orpon hallitus maksattaa sen pieni ja keskituloisilla kansalaisilla. Hallitus on ensimmäisen vuotensa aikana vienyt läpi todella kovia leikkauksia sosiaaliturvaan ja palveluihin sekä työelämä oikeuksiin. Hallitus väittää toimien nostavan Suomen taantumasta, mutta tosiasiassa käy päinvastoin. Taantuma syvenee. Jyrkällä talouskurilla ja äkkiväärällä ulkopolitiikalla Orpo on maalannut itsensä nurkkaan – pelimerkkejä ei näytä olevan, kuten Varman Risto Murto Suomen tilannetta hiljattain luonnehti, Yrttiaho sanoi.

Yrttiaho korosti puheessaan, että Suomen politiikka esimerkiksi itärajan suhteen on ollut huomattavasti tiukempi kuin vaikkapa Baltian maiden. Ohjatun maahantulon uhkaa on liioiteltu voimakkaasti poliittisista syistä. Toimissa on Yrttiahon mukaan menty rajasulun ja niin sanotun käännytyslain kaltaisiin ”äärimmäisyyksiin”.

– Käännytyslakia ei olisi koskaan tietenkään pitänyt säätää. Mutta rajasulun osalta on keskustelussa sivuutettu täysin se, että konkreettisin ja laajin perus- ja ihmisoikeusloukkaus on toistaiseksi koskenut kymmeniä tuhansia Suomen kansalaisia, joilla on sukulais- tai muita arkisia yhteyksiä Venäjälle. Heidän oikeutensa lähteä ja palata maahan on itärajalla estetty, Yrttiaho arvosteli.

– Suomen maantieteellisestä asemasta johtuen hyvinvointi täällä on aina perustunut vakaudelle, asiallisille naapurisuhteille – ei vastakkainasettelulle. Nato-jäsenenäkin Suomen tulisi toimia vuoropuhelua ja diplomatiaa edistäen lähialueellaan ja maailmalla. Siihen eivät kuulu vieraan vallan sotilastukikohdat ja ydinaseet maamme alueella, eikä hiljainen saati konkreettinen, esimerkiksi asekaupassa ilmenevä, tuki Gazan kansanmurhaa toteuttavalle Israelille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)