Reetta Kyynäräisen väitöstutkimus osoittaa, että yli puolet kemian oppimistilanteista sisältää virheitä. Opiskelijan opinnoissaan tekemät virheet saattavat horjuttaa opiskelijan itseluottamusta hetkellisesti, mutta pidemmällä aikavälillä oppimistilanteiden virheistä voi olla opiskelijalle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Kyynäräinen analysoi väitöstutkimuksessaan lähes 3 000 oppimistilannetta kemian laboratoriokurssilla. Tulokset osoittavat, että virheitä tapahtuu kemian yliopisto-opinnoissa jatkuvasti. Laboratoriotyöskentelyssä virheitä ilmeni 28 prosentissa ja ennakkotehtävissä peräti 64 prosentissa kaikista oppimistilanteista.

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tunteita virheiden tekeminen opiskelijoissa herättää, ja miten opiskelijat reagoivat virheisiin. Opiskelijoiden hetkellisiä tuntemuksia mitattiin sekä laboratoriotöiden että niihin liittyvien ennakkotehtävien aikana eli tilanteissa, joissa virheet todella tapahtuivat.

Kyynäräinen havaitsi, että virheiden tapahduttua opiskelijoiden positiiviset tunteet ja usko omaan osaamiseen usein heikentyivät hetkellisesti. Samalla virheiden tekeminen saattoi kuitenkin lisätä opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opintoihin pidemmällä aikavälillä.

– Negatiiviset reaktiot vaihtelivat yksilö- ja tilannekohtaisesti eivätkä yleensä jääneet pitkäkestoisiksi. Virheet voimistivat aktivoivia tunteita ja hetkellistä haastavuuden kokemusta, jotka korostavat opiskelijan omaa aktiivista roolia oppimistilanteessa ja voivat edesauttaa oppimiseen sitoutumista. Lisäksi virheiden ratkaiseminen opiskelukavereiden kanssa vaikutti vahvistavan positiivista oppimiskokemusta ja esimerkiksi huolimattomuusvirheet olivat yhteydessä suurempaan innostukseen, sanoo Kyynäräinen tiedotteessa.

Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että täydellinen suoriutuminen kertoo lähinnä koe- tai oppimistilanteen aikaisesta osaamisesta, kun taas virheitä sisältävä toiminta edistää pitkäkestoista oppimista ja syvempää ymmärrystä.

Näistä aiemmista havainnoista huolimatta virheisiin suhtaudutaan yleensä kielteisesti ja ne koetaan epäonnistumisina.

– Virheitä tapahtuu kaikille ja varsinkin luonnontieteissä ne ovat aina olleet keskeinen osa oppimista. Virheet eivät kuitenkaan automaattisesti johda oppimiseen, vaan keskeistä on, miten opiskelija virheensä käsittelee. Tähän asti on tiedetty yllättävän vähän siitä, millaisia tunnereaktioita virheiden tekeminen opiskelijoissa herättää, Kyynäräinen sanoo.

Tutkimus korostaa opiskelijoiden tuen tarvetta virhetilanteissa. Virheiden käsittelyä tulisi tietoisesti tukea erityisesti luonnontieteiden opetuksessa.

– Kun opiskelijat oppivat suhtautumaan virheisiin uteliaasti ja rakentavasti, ne muuttuvat turhautumisen lähteistä uuden oppimisen mahdollistajiksi. Samoin kuin tieteellisessä tutkimuksessa, jossa oivallukset syntyvät usein yrityksen, erehdyksen ja uuden kokeilun myötä, Kyynäräinen toteaa.

Kyynäräisen väitöskirja on osa Suomen Akatemian EDUCA-lippulaivahanketta.

FM Reetta Kyynäräinen esittää väitöskirjansa Moments of Mistakes: Students' Affective Responses in an Undergraduate Chemistry Laboratory Course julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 2. huhtikuuta kello 13 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali).

Vastaväittäjänä on professori Joseph Krajcik (Michigan State University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Mikko-Jussi Laakso (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kemia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)