Suomalaiset ovat kuluttaneet oman osuutensa maailman luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. Suomi on vuodesta toiseen eniten uusiutuvia luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa. Ylikulutus Suomessa ei taltu pelkästään yksilöiden valinnoilla, vaan sen vähentämiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla muutetaan yhteiskunnan rakenteita. Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on lopettaa ekologisen velan otto.

Suomen ylikulutuspäivä on tänä vuonna keskiviikkona 1. huhtikuuta. Se tarkoittaa, että suomalaiset ovat laskennallisesti kuluttaneet oman oikeudenmukaisen osuutensa maailman uusiutuvista luonnonvaroista vain kolmessa kuukaudessa. Uusiutuvien luonnonvarojen kulutuksen laskennassa luonnonvarat on jaettu tasan kaikkien maapallon ihmisten kesken.

– Ylikulutus ei ole aprillia. Suomalaisten korkea sijoitus ylikulutustilastoissa johtuu ennen kaikkea metsien suurista hakkuumääristä, eläinperäisen ruoan liiallisesta kuluttamisesta sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä, toteaa WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula tiedotteessa.

Suomi on tämän vuoden ylikulutustilastoissa sijalla 16. Ylikulutustilastoissa on mukana yhteensä 82 maata. Näistä vain 13 elää yhden maapallon kantokyvyn rajoissa.

Yhteiskunnan rakenteet ylläpitävät luonnonvarojen ylikulutusta, ja se on luontokadon tärkein taustatekijä. Ylikulutus näkyy myös ympäristön laadun heikkenemisenä, kuten laajoina avohakkuina sekä vesien rehevöitymisenä. Luonnonvarojen käytön haitoille ei kuitenkaan useimmiten ole asetettu hintaa.

– Koska haitoilla ei ole hintaa, luonnonvarojen tuhlaaminen on ollut toistaiseksi taloudellisesti kannattavampaa kuin niiden kestävä käyttö. Yritykset innovoivat ja kehittävät toimintaansa, mutta ilman kunnollisia kannustimia muutos ei etene laajamittaisesti, toteaa Nikula.

– Valitettavasti kannustamme myös väärään suuntaan. Ympäristölle haitalliset tuet, jotka lisäävät fossiilisten polttoaineiden tai muiden luonnonvarojen käyttöä, tekevät valtion budjettiin miljardiluokan loven vuosittain. Se on tuplasti tyhmää.

Ilmastopolitiikan keinot voivat tarjota oppeja luontohaittojen hinnoitteluun. EU:n päästökaupassa päästöoikeuksille, eli ilmastohaitan aiheuttamiselle, on asetettu hinta. Vastaavia keinoja on mahdollista käyttää luontohaittojen hinnoitteluun, jolloin myös koko yhteiskunnan kestävyyssiirtymä saa välttämätöntä vauhtia.

– Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on lopettaa ekologisen velan otto. Sekä valtion budjetti että luonto kiittävät, kun budjetista karsitaan ympäristölle haitalliset tuet ja kerätään luontohaittamaksuista merkittäviä tuloja. Luontohaittamaksujen käyttöönotto pitäisi lukea jokaisen puolueen ohjelmassa, toteaa Nikula.

Mikä on ylikulutuspäivä? Ylikulutuslaskennassa maapallon biokapasiteetti jaetaan oikeudenmukaisella tavalla tasan kaikkien maailman ihmisten kesken. Biokapasiteetilla tarkoitetaan maapallon kykyä tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivät laskee vuosittain Global Footprint Network käyttäen aineistonaan muun muassa YK:n keräämää dataa sekä viimeisimpiä talouden tunnuslukuja.

Eri vuosina lasketut ylikulutuspäivät eivät ole vertailukelpoisia keskenään, sillä laskentamenetelmää kehitetään jatkuvasti ja päivämäärät lasketaan aina viimeisimmän saatavilla olevan tilastotiedon perusteella. Viime vuoden Suomen ylikulutuspäivän tarkennettu päivä on 31. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)