Turun kaupungin viime vuoden tilinpäätös lähetetään kaupunginhallituksen allekirjoitettavaksi ja toimitettavaksi edelleen tilintarkastajalle tarkastettavaksi. Vuoden tulos muodostui ennakoitua paremmaksi. Tilikausi päättyi 7 199 826,72 euroa alijäämäisenä ja toteutui 15,0 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana.

Kuntalain mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saatettava tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

​Kuntaliiton vuoden 2025 ennakollisen tilinpäätösanalyysin mukaan kuntatalouden tila heikkeni odotetusti edellisvuodesta. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli ennusteen mukaan vuonna 2025 yhteensä 740 miljoonaa euroa, mutta toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntatalous oli alijäämäinen. Mittavat investointitarpeet ja kustannuskehityksen hillintä haastavat taloutta tulevina vuosina.

Turun työllisyysalue aloitti toimintansa 1.1.2025. Turku toimii alueen vastuukuntana. Uusi tehtävä heikentää vuosien 2024 ja 2025 välistä vertailukelpoisuutta.

​Toimintakatteeksi muodostui -580,5 miljoonaa euroa. Se heikkeni edellisvuodesta 47,8 miljoonaa euroa eli yhdeksän prosenttia. Toimintakatteeseen vaikuttivat toimintatuottojen 18,1 miljoonaa euron sekä toimintakulujen 65,8 miljoonaa euron kasvu.

​Toimintatuottojen kasvu verrattuna edelliseen tilinpäätökseen selittyy pääasiassa työllisyysaluelautakunnan 17,7 miljoonaa euron myyntituotoista. Toimintatuotoilla katettiin toimintakuluista 29,6 prosenttia, jolloin verotuloilla ja valtionosuuksilla jäi rahoitettavaksi 70,4 prosenttia kuluista.

​Koko kaupungin henkilötyövoiman käyttöön vaikuttivat kaupunginhallituksen päätöksen (23.1.2025) mukaiset pysyvät 2,5 miljoonaa euron henkilöstökulusäästöt. Henkilöstökulut olivat 346,3 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat 10,7 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat kunta-alan sopimusratkaisut ja palkankorotukset. Sivukuluineen niiden kustannusvaikutus oli 8,6 miljoonaa euroa. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisen yhteydessä kaupungille siirtyi 1.1.2025 lukien 203 henkilötyövuotta. Uuden työllisyysaluelautakunnan henkilöstökulut olivat 13,2 miljoonaa euroa.

Palvelujen ostoihin käytettiin 307,4 miljoonaa euroa eli 31,5 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Turun työllisyysalueen osuus palvelujen ostoista oli 15,0 miljoonaa euroa. Asiakaspalvelujen ostot olivat 55,5 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden ostot olivat 251,9 miljoonaa euroa.

​Aineiden ja tarvikkeiden ostot 34,4 miljoonaa euroa vähenivät 8,4 miljoonaa euroa eli 19,6 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Avustuksia annettiin 79,0 miljoonaa euroa. Avustusten kasvua edellisvuoteen oli 32,2 miljoonaa euroa, jota selittää osittain työllisyyden tuet ja avustukset.

​Verotuloja toteutui yhteensä 490,6 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli vain miljoona euroa eli 0,2 prosenttia. Kunnallisveroa toteutui 322,3 miljoonaa euroa ja muutos edelliseen vuoteen oli 1,6 prosenttia. Yhteisöveroa toteutui 87,3 miljoonaa euroa. Vähennystä oli 6,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöveroa kertyi 80,9 miljoonaa euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli 2,4 prosenttia.

​Valtionosuustuloja toteutui yhteensä 106,6 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 32,9 miljoonaa euroa eli 44,7 prosenttia, mikä selittyy TE-uudistuksen rahoitukseen maksetusta valtionosuudesta 36,0 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuus oli 34,7 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia kertyi 49,2 miljoonaa euroa.

​Rahoitustuottoja ja -kuluja toteutui yhteensä 32,1 miljoonaa euroa eli 4,1 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Suurin yksittäinen osinkotuotto 20,0 miljoonaa euroa saatiin tytäryhtiö Oy Turku Energia Ab:ltä.

​Investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin jäi tilikauden kertyneestä 48,8 miljoonan euron vuosikatteesta käytettäväksi 18,0 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava mittari vuosikate ei kattanut suunnitelmanmukaisia poistoja 57,2 miljoonaa euroa.

​Tilikaudentulos oli 8,9 miljoonaa euroa miinuksella. Kertynyttä poistoeroa ehdotetaan vähennettävän investointivarauksilla toteutettujen investointien hankintamenosta tehtyjen suunnitelmapoistojen määrällä, joka on yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.

Tuloksenjärjestelyerän jälkeen tilikausi päättyy 7,2 miljoonaa euron alijäämään.

Kaupungin investointimenot olivat 212,8 miljoonaa euroa ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 29,7 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna investointitaso kasvoi. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 143,8 miljoonaa euroa negatiivisena. Rahavirran heikkeneminen edellisvuodesta katettiin lainoja lisäämällä.

​Kaupunki nosti uutta pitkäaikaista lainaa 160 miljoonaa euroa vuoden 2025​ aikana. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin​ 46,6 miljoonaa euroa vastaavana aikana eli nettomääräisesti pitkäaikaiset velat lisääntyivät​ 113,4 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat vuoden lopussa olivat yhteensä 920,7 miljoonaa euroa.

​Vuoden lopussa kuntatodistuksia oli laskettu liikkeelle​ 105 miljoonaa euroa eli 75 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Lyhytaikaisten lainojen muutos 81,6 miljoonaa euroa aiheutui pääosin​ kuntatodistusten saldon kasvusta sekä konserniyhtiöiden​ talletusten muutoksista. Lainat asukasta kohden olivat vuoden päättyessä 5 342 euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen oli 849 euroa per asukas.

Kaupunginvaltuuston hyväksymät tavoitteet vuodelle 2025 toteutuivat toimielimissä melko hyvin. Kaupungin palvelukokonaisuuksien talousarvioon nähden sitovat toimintakatteet toteutuivat muutettua talousarviota paremmin, yhteensä 23,8 miljoonalla eurolla (3,9 %).

​Hyvä tuloskehitys johtui myyntituottojen ennakoitua paremmista kertymistä. Henkilöstökulut, palvelujen ostot sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot toteutuivat muutettua talousarviota pienempinä.

​Muutetun talousarvion toimintakatteen alitti eniten kaupunginhallitus 17,9 miljoonalla eurolla. Kaupunginhallituksen toimintakatteen alituksesta konsernihallinnon osuus oli 5,3 miljoonaa euroa, elinvoiman 6,4 miljoonaa euroa, kaupunkirakentaminen ja tilat alitti 5,6 miljoonaa euroa.

​Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnan toimintakate alittui noin miljoona euroa. Liikuntalautakunnan toimintakate​ alittui​ 0,7 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristölautakunnan toimintakate alittui​ 4,1​ miljoonaa euroa. Kulttuurilautakunnan toimintakate toteutui lähes suunnitellusti.

​Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimintakate ylittyi​ 5,6​ miljoonaa euroa. Työllisyysaluelautakunnan toimintakate alittui 5,9 miljoonaa euroa.

​Alkuperäisen talousarvion investointimenot olivat 331,6 miljoonaa euroa, minkä lisäksi valtuusto hyväksyi talousarviovuoden aikana investointimenojen vähennyksen 99,0 miljoonaa euroa. Investoinnit alittuivat muutetussa talousarviossa suunnitellusta 19,7 miljoonaa euroa. Investointien rahoitusosuudet alittivat muutetun talousarvion 0,4 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot alittivat muutetun talousarvion 4,2 miljoonaa euroa.

Konsernin tilikauden alijäämä oli 32,9 miljoonaa euroa. Edellisvuonna ylijäämää kertyi 21,6 miljoonaa euroa. Tilikausien väliseen muutokseen vaikuttavat eniten emokaupungin alijäämä ja kertaluonteinen Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) kivihiilivaraston arvon alenemiseen liittyvä kustannus.

​Konsernin toimintakate oli 513,0 miljoonaa euroa. Se heikkeni 83,2 miljoonaa euroa vertailuvuodesta, mikä johtui pääasiassa toimintakulujen 63,4 miljoonan euron kasvusta ja osakkuusyhtiöosuuksien voiton vähenemisestä 19,8 miljoonalla eurolla.

​Konsernin vuosikate oli 125,3 miljoonaa euroa, joka jäi juoksevien menojen jälkeen käytettäväksi konsernin investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Se heikkeni edellisvuodesta 52,0 miljoonaa euroa. Vastaavasti konsernin vuosikate asukasta kohden heikkeni 264 eurolla ollen 597 euroa.

​Konsernin investointimenot olivat yhteensä 473,9 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat 115,0 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Investointien omahankintameno oli 464,2 miljoonaa euroa. Omaisuuden luovutustuloja kertyi 33,8 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen tilikauteen oli 6,8 miljoonaa euroa.

Konsernin lainakannaksi muodostui 2 107,6 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi tilikaudella 344,4 miljoonalla euroa. Lainat asukasta kohden olivat 10 045 euroa väestömäärästä vuodelle 2025 annetun ennakkotiedon mukaan laskettuna. Asukaskohtainen laina kasvoi 1 489 euroa edellisvuodesta. Konsernin lainojen ja vuokravastuiden määrä oli 2 599,9 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainat ja vuokravastuut olivat 12 392 euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)