Danske Bankin tuoreen Ensiasunnon ostajat 2026 -kyselyn mukaan valtaosa suomalaisnuorista haluaa edelleen omistaa asunnon. Asunnon hankkimista harkitsee 32 prosenttia vastaajista, jotka eivät ole koskaan omistaneet asuntoa. Niistä 68 prosentista, jotka eivät nyt harkitse asunnon ostamista, 86 prosenttia haluaisi kuitenkin joskus omistaa asunnon. Tutkimuksessa selvitettiin 18–39-vuotiaiden näkemyksiä ensiasunnon ostamisesta ja omistamisesta.

Omistusasunnon ostoa harkitsevista vastaajista 60 prosenttia mainitsee omistusasumisen perusteena mahdollisuuden remontoida ja sisustaa asuntoa mieleisekseen. Muina perusteina vastaajat mainitsevat omistusasumisen kerryttävän varallisuutta (48 %), sen varmuuden ja turvallisuuden (39 %) sekä sen edullisuuden (35 %) ja joustavuuden (23 %) vuokra-asumiseen verrattuna. Hyvänä sijoituksena omistusasuntoa pitää 27 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2024 tutkimuksessa.

Kaikista vastaajista suurin osa (65 %) ajattelee omistusasuntoa ensisijaisesti kotina. Noin kolmannes (31 %) ajattelee omistusasuntoa sekä sijoituksena että kotina.

– Kyselymme mukaan suomalaiset nuoret haluavat yhä joskus omistaa asunnon, mutta nykyinen talous- ja työmarkkinatilanne näkyy selvästi tuoreissa tuloksissa. Vielä vuonna 2020, 40 prosenttia heistä, jotka eivät ole koskaan omistaneet asuntoa, harkitsivat asunnon ostamista sillä hetkellä. Tänä vuonna enää 32 prosenttia samasta ryhmästä harkitsi asunnon ostamista juuri nyt, toteaa Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto tiedotteessa.

Kyselyn mukaan omistusasunnon ostamista harkitsevista vastaajista asunnon hintaa pitää esteenä enää 48 prosenttia, kun vuonna 2024 tätä mieltä oli 66 prosenttia vastaajista. Hinnan tilalle esteiksi ovat nousseet oma tulotaso (56 %), elämäntilanne (52 %), säästöjen puute (49 %) ja työtilanteen epävarmuus (45 %). Opintolainan kuukausierän suuruuden mainitsee omistusasunnon oston esteenä 17 prosenttia 25–34-vuotiaista. Tätä nuoremmissa tai vanhemmissa ikäryhmissä opintolainan mainitsee oston esteeksi vain muutama prosentti vastaajista.

– Vaikka asuntokauppamäärät ovat elpyneet, asuntohinnat ovat jatkaneet laskuaan. Ennusteemme mukaan asuntohinnat laskevat 1,8 prosenttia kuluvana vuonna ja nousevat kaksi prosenttia ensi vuonna. Tilastollisesti tarkasteluna asuntohinnat ovat tällä hetkellä edullisia suomalaisten ansiotasoon nähden, sillä nykyinen hintataso vastaa vuoden 1997 hintatasoa, kertoo Kivipelto.

Niistä vastaajista, jotka eivät ole koskaan omistaneet asuntoa, peräti 74 prosenttia vastaa Suomen talouteen liittyvän taloudellisen epävarmuuden vaikuttavan heidän asunnonostosuunnitelmiinsa. Myös yleinen maailmantilanne heikentää nuorten aikuisten itsensä kokemia mahdollisuuksia ja suunnitelmia ostaa ensiasunto.

– On ymmärrettävää, että Suomen taloustilanne on vaikuttanut suomalaisnuorten asunnonostoaikeisiin. Kyselymme mukaan Suomen taloudellisen tulevaisuuden epävarmuus ei ole vähentänyt halua omistaa asuntoa, mutta se on vaikuttanut nuorten aikuisten uskoon siitä, onko se enää mahdollista tai milloin se on mahdollista. On mielenkiintoista nähdä, kuinka asuntojen hintojen lasku heijastuu asunnonomistajien asenteisiin: aiempaa harvempi ajattelee, että omistusasuminen on taloudellisesti järkevää. Ensiasunnon ostajien olisi kuitenkin hyvä huomata, että asuntojen hintojen lasku on heille uhan sijaan mahdollisuus päästä kiinni ensimmäiseen omaan kotiin aiempaa edullisemmin, Kivipelto summaa.

Asunnon omistaneista vastaajista 56 prosenttia pitää omistusasumisen taloudellista järkevyyttä asunnon ostamisen tärkeimpänä perusteena, kun vastaava osuus vuonna 2024 oli 63 prosenttia. Muita perusteita asunnon omistamiseen olivat varallisuuden kerryttäminen (53 %) sekä mahdollisuus remontoida ja sisustaa asunto mieleiseksi (34 %).

Omistusasuntoa pitää hyvänä sijoituksena 22 prosenttia asunnon omistaneista vastanneista, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 28 prosenttia. Omistusasumista ei pidetä myöskään enää yhtä joustavana asumismuotona verrattuna vuokralla asumiseen kuin aiempina vuosina.

Asunnon omistaneista vastaajista 70 prosenttia oli säästänyt ensiasunnon ostamista varten. Heistä noin kolmannes säästi 2–3 vuotta. Ensiasuntoa varten otetun asuntolainan suuruus oli keskimäärin 132 443 euroa ja laina-ajan keskiarvo 20,8 vuotta. Suurimmat lainamäärät ja pisimmät laina-ajat ovat Helsingissä ja Uudellamaalla.

Asunnon omistaneista vastaajista 40 prosenttia oli saanut vanhemmiltaan tukea ensiasunnon hankintaan. Vastaajista, joilla ei ole koskaan ollut omistusasuntoa, mutta jotka haluaisivat joskus omistaa asunnon, vain 16 prosenttia säästää tällä hetkellä sitä varten. Osuus on neljän tutkimuskerran alhaisin.

Parhaillaan asunnon ostamista varten säästävistä vastaajista 35 prosenttia säästää ASP-tilille, kun vuonna 2024 näin teki 58 prosenttia. ASP-säästämisen aikoo kuitenkin aloittaa 28 prosenttia (10 % vuonna 2024). Asuntoa varten suunnittelee säästävänsä 6–10 vuotta noin kolmasosa ja 4–5 vuotta neljännes vastaajista.

– Huomionarvoista on, että jo parin kolmen vuoden säästämisellä voi päästä kiinni omaan asuntoon. Omistusasumisesta haaveillessa kannattaa aloittaa säästäminen ensimmäisen oman kodin ostamista varten. Säästäminen tuo joustoa ensiasunnon hankintaan, kun lainamäärä on säästöjen verran pienempi. Se mahdollistaa joko pienemmät kokonaiskulut tai enemmän vaihtoehtoja asunnon valintaan. Asunnonostajan on hyvä myös varautua asunnon ostamisen muihin kuluihin, kuten esimerkiksi varainsiirtoveroon ja kalustamiseen, sanoo Sari Takala, joka on Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja.

Ensiasunnon ostajat 2026 -tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Danske Bank Suomen toimeksiannosta. Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 29.1.–4.2. Manner-Suomen suomenkielistä väestöä edustavalla näytteellä. Kyselyyn vastasi määräajassa 1 238 kohderyhmään kuuluvaa vastaajaa, jotka edustavat tässä tutkimuksessa noin 1,53 miljoonaa 18–39-vuotiasta suomalaista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)