Tellervo Koivisto (s. 1929) laskee haudalle punaisen ruusun. Suomalaisten mieliin on piirtynyt tämä tunteikas ja tyylikäs ele miehensä hautajaisissa. Yksi aikakausi suomalaisessa politiikassa oli auttamatta ohi. Koivistot olivat pitäneet yhtä yli 66 vuotta. Tellervo Koivisto oli maan äitinä vuodet 1982–94.

Hänellä oli kuitenkin niin vankka yhteiskunnallinen tausta, ettei hänestä olisi saanut leivottua pelkkää edustusrouvaa. Koivisto oli ollut jo 1960-luvulta lähtien jämäkkä esikuva, joka profiloitui erityisesti naisten oikeuksien ja tasa-arvon edistäjänä.

Punkalaitumelaisen Kankaanrannan viljelijäperheen tytär pääsi opiskelemaan lukioon osittain sattuman kautta. Lauttakylän yhteiskouluun oli nimittäin juuri saatu lukio, jonne Tellervo jatkoi oppikoulun jälkeen ystäviensä innoittamana. Hän painoi valkolakin päähänsä keväällä 1949.

Tellervon veli opiskeli jo Turussa ja niinpä myös sisko hakeutui Aurajoen rannoille. Opiskelupaikka oli Aurakadulla sijainnut Turun kauppakorkeakoulu, joka otti ensimmäiset oppilaansa sisään syksyllä 1950.

Tellervo törmäsi ensimmäisenä opiskeluvuotenaan sattumalta Mauno Koivistoon, joka opiskeli sosiologiaa yliopistolla ja painoi hommia Turun satamassa. Molemmat olivat tulleet tanssien toivossa Turun ylioppilaskunnan Kaskenkadulla sijaitsevaan kerhohuoneistoon, mutta siellä olikin yksityistilaisuus. Mauno houkutteli Tellervon kanssaan etsimään uutta tanssipaikkaa ja sellainenhan löytyi Pansiosta.

Yhteinen juttu rönsyili alusta asti myös filosofian, yhteiskunnallisten asioiden sekä kulttuurin puolelle. Pari kihlautui pian, meni naimisiin ja ensimmäinen yhteinen koti löytyi Patterinhaan Kanslerintieltä.

Tellervo oli vuonna 1953 valmistuessaan Turun ensimmäisiä valmistuneita ekonomeja. Vuonna 1957 syntyi Assi-tytär, ja samana vuonna perhe otti suunnaksi Helsingin.

Koivistojen nousu kohti kuninkuusluokkaa sai peruskivensä 1960-luvun lopulla, kun Mauno Koivisto nousi Suomen Pankin pääjohtajaksi, valtiovarainministeriksi ja pääministeriksi. Samalla Koivistoista tuli myös edistyksen keulakuvia. He olivat pistäneet perinteiset sukupuoliroolit silppuriin, ja Tellervon ääni alkoi kuulua myös politiikassa.

Moderni nainen nousi uuden asenneilmaston keulakuvaksi. Työ jatkui Suomen Kuvalehden pisteliäänä pakinoitsijana, kansanedustajana, kaupunginvaltuustossa sekä vuoden 1982 presidentinvaalien ylivoimaisena ääniharavana.

Heikki Möttönen