Suomen Lähijunat Oy:n omistukseen on siirtynyt VR:ltä 11 lähijunaa. Suomen Lähijunat Oy on ensimmäinen henkilöjunaliikenteen operaattori Suomessa avautuvilla markkinoilla, joka omistaa ja operoi henkilöjunaliikennettä VR:n lisäksi.

– Upea päivä suomalaisen joukkoliikenteen historiassa. Näiden täyden modernisoinnin läpikäyvien junien avulla tulemme tarjoamaan säännöllistä lähijunaliikennettä kustannustehokkaasti ympäri Suomen, missä sitä ei ole aiemmin ollut saatavilla, yhtiön toimitusjohtaja Antero Alku sanoo tiedotteessa.

Suomen Lähijunat Oy:n tavoitteena on tarjota jopa 30 minuutin välein kulkevaa lähijunapalvelua suurilla kaupunkiseuduilla, sekä kahden tunnin vuorovälein kulkevaa aluejunapalvelua, joka yhdistää kuntakeskuksia toisiinsa.

– Tavoitteenamme on parantaa joukkoliikenteen suosiota, lisätä kuntien elinvoimaa sekä tuoda kaksi miljoonaa suomalaista säännöllisen lähijunaliikenteen piiriin. Nämä 11 junaa ovat ensimmäinen askel, joilla voimme palvella uusia kaupunkiseutuja jo vuoden 2025 aikana, yhtiön varatoimitusjohtaja Jaakko Mustakallio kertoo.

Taustalla lähijunaliikenteen aukeamiselle ovat EU-säädökset, jotka avaavat lainsäädännöllisen monopolin alla toiminutta raideliikennettä Suomessa. Uudistusten tavoitteena on nostaa kestävän raideliikenteen kulkutapaosuutta liikenteessä, joka on pysynyt paikallaan 90-luvun alusta saakka.

Orpon hallitusohjelmassa osaltaan edistetään lähijunaliikenteen markkinoiden avautumista ja lisätään alueiden omaa vastuuta lähijunaliikenteen järjestämisessä. Kunnat voivat tilata uutta lähijunaliikennettä välittömästi parantaakseen joukkoliikenteen suosiota sekä oman alueensa elinvoimaa.

– Radanvarsikunnille lähijunat ovat mahdollisuus ottaa tulevaisuus omiin käsiin. Pirkanmaan lähijunapilotissa tunnin vuoroväli on jopa nelinkertaistanut junamatkustajien määrän 2019–23 välillä. Lähijunilla on onnistuttu luomaan ihmisiä, asumista ja investointeja palveleva kokonaisuus, liityntäpysäköinti-mahdollisuuksia unohtamatta Mustakallio toteaa.

Kaikesta liikenteestä Suomessa 90 prosenttia tapahtuu kaupunkiseutujen sisällä.

– Kaupunkiseutujen lähijunaliikenteen lisääminen on merkittävin tapa vähentää liikenteen ilmastopäästöjä, jotka eivät ole laskeneet Suomessa juurikaan liki 30 vuoteen (Traficom), Mustakallio päättää.

Säännölliselle lähijunaliikenteelle on yhtiön mukaan reiteillä Uusikaupunki–Turku–Salo, Loimaa–Turku–Turun satama tai Naantali (mikäli sähköistys toteutuu), Rauma–Sastamala–Nokia–Tampere, Tampere–Kangasala–Orivesi, Tornio–Kemi–Oulu–Raahe, Helsinki–Karjaa–Inkoo–Tammisaari–Hanko, Äänekoski–Jyväskylä–Muurame (vaatii infran lisäyksiä Äänekosken radalla), Keuruu–Jyväskylä–Hankasalmi–Pieksämäki–Savonlinna (hybridikalusto), Vaasa–Seinäjoki–Ähtäri (hybridikalusto), Seinäjoki–Lapua–Kauhava–Härmä–(Pietarsaari/Kokkola), Iisalmi–Kuopio–Suonenjoki, Joensuu–Viinijärvi–Varkaus–Pieksämäki (biodiesel-, akku- tai hybridikalusto), Kouvola–Lappeenranta–Imatra, Pieksämäki–Mikkeli–Mäntyharju–(Kouvola), Itä-Suomen aluejuna (Järvi-Suomen rengasreitti).

Muita mahdollisia reittejä ovat Pieksämäki–Savonlinna–Parikkala (biodiesel-, akku- tai hybridikalusto + uusi silta), Kuopio–Siilinjärvi–Juankoski–Kaavi–Joensuu (biodiesel-, akku- tai hybridikalusto), Seinäjoki–Kurikka–Kauhajoki–(Teuva–Närpiö–Kaskinen) (biodiesel- tai akkukalusto), Oulu–Muhos–Utajärvi–Vaala sekä Heinola–Lahti–Orimattila (radan nopeudennosto + hybridikalusto).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)