Hengitys on itsestään selvä asia ja automaattinen toiminto. Mutta hengitykseen vaikuttavat ulkoiset ja sisäiset tekijät voivat muuttaa hengityksen todella pinnalliseksi ja epätasapainoiseksi.

– Jos tuntee olonsa nuutuneeksi ja väsyneeksi sekä on sellainen levoton ja kumma olo, niin se voi johtua pinnallisesta hengittämisestä, toteaa fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Veera Farin, joka toimii liikunnan asiantuntijana Hengitysliitossa.

Farinin mukaan pinnallisella hengitystavalla keuhkot eivät tuuletu kunnolla.

– Kun hengitys on epätasapainoista ja pinnallista, meidän keuhkojen alaosat eivät tuuletu. Ja jos hengitämme huomaamattamme vain keuhkojen yläosilla, niin meidän niskat ja hartiat saattavat jumittua. Hengittämällä paremmin voi parantaa mahdollisesti paljonkin omaa elämänlaatua monin tavoin.

Farinin mielestä omaa hengittämistä on hyvä miettiä, koska meidän hengittämiseen vaikuttavat todella monet tekijät kuten jokin hengityssairaus tai toisaalta ympäristötekijät kuten pakkanen tai katupöly. Lisäksi erilaiset tunteet kuten stressi, jännittäminen ja pelko vaikuttavat tapaamme hengittää.

– Kaikki hengittävät, se on automaattinen toiminta ja monesti siihen ei kiinnitetä huomiota ennen kuin siinä on haasteita. Usein hengitysharjoittelu nostetaan esille ehkä liiankin isona juttuna. Joskus riittää, että pysähtyy ja tiedostaa omaa hengitystään ja tekee pidennettyjä uloshengitysharjoituksia, Farin sanoo.

Hänen mukaansa jokaisella on oma hengitysrytminsä, mutta uloshengityksen tulisi olla kestoltaan puolitoista tai kaksi kertaa pidempi kuin sisäänhengitys.

– Uloshengityksen jälkeen tulee olla myös pieni, lähes huomaamaton tauko ennen uutta sisäänhengitystä. Tauon aikana hengityslihaksemme rentoutuvat, samoin keho ja mieli.

Farin kertoo, että kaikista helpoin hengitysharjoitus on sellainen, että lähtee pidentämään uloshengitysvaihetta tehden siitä mahdollisimman pitkän ja rauhallisen.

– Ensin pitää rentouttaa koko keho ja mieli, jotta saadaan koko ihminen rennoksi. Huulet voi laittaa yhteen niin, että väliin jää mehupillin kokoinen rako. Sitten voi alkaa hengitellä ulos pienen huuliraon kautta.

Farinin mukaan tasapainoinen hengitys lisää yleistä hyvinvointia ja se voi auttaa meitä palautumaan fyysisistä ja henkisistä rasituksista.

– Jos stressi on kuormittanut meidän hermostoa, niin rauhallinen hengittely laskee sykettä, aktivoi vagushermon kautta parasympaattisen hermoston, joka rauhoittaa meidän kehoa ja mieltä. Tärkeää on, että hengitys tuntuu hyvältä ja rennolta, ja se virtaa vapaasti. Tarkoitus ei ole saada aikaan nieleskelyä eikä hengityksen pidättämistä, vaan että hengitys virtaa vapaasti ilman erityistä työn tekemistä.

Jos hengittäessä keuhkot tuulettuvat alaosasta asti, niin Farinin mukaan saamme tehokkaammin happea käyttöömme ja hiilidioksidi poistuu uloshengityksen mukana.

– Kun meidän keuhkotuuletus on parantunut, niin saamme happea enemmän lihasten käyttöön myös urheilusuorituksen aikana ja lisäksi se helpottaa oloamme myös ihan jokapäiväisessä arjessa. Hengitysharjoitukset ovat erittäin hyviä myös, jos tulee paljon limaa hengityssairauden tai flunssan vuoksi.

Hengitysharjoituksiin voi tutustua myös Hengitysliiton järjestämissä maksuttomissa Virkeyttä viideltä -etäjumpissa joka keskiviikko klo 17-17.30.

Marianne Rovio