Noin 75 prosenttia kaikista kuntoutujista sai viime vuonna kuntoutusta mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien perusteella. Tiedot selviävät Kelan kuntoutustilastosta 2025.

Kelan järjestämää kuntoutusta sai 167 700 henkilöä. Kuntoutujien määrä väheni 2,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kertoo Kelan kuntoutustilasto 2025.

Kuntoutujamäärältään suurin kuntoutusmuoto oli kuntoutuspsykoterapia, jota sai 67 000 henkilöä. Psykoterapiaa voi saada myös vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena ja sairaanhoitokorvauksen kautta lääkärin antamana psykoterapiana, joten käytännössä Kela korvasi psykoterapiakäyntejä viime vuonna yli 70 000 henkilölle.

Ammatillista kuntoutusta sai 24 700 henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen yleisin kuntoutusmuoto oli ammattikoulutus, johon osallistui 6 000 henkilöä. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää ennen kaikkea terveydenhuollon ammattihenkilöiden tarjoamia terapioita, sai 50 800 henkilöä. Puheterapiaa sai 18 700, toimintaterapiaa 18 300 ja fysioterapiaa 16 400 henkilöä.

Merkittävä osa Kelan kuntoutuksesta edellyttää lääkärin asettamaa diagnoosia. Yleisimpiä päädiagnooseja ovat mielenterveyden häiriöt aikuisilla ja neurokehitykselliset oireyhtymät lapsilla: vuonna 2025 näiden perusteella kuntoutusta sai 125 500 henkilöä eli lähes 75 prosenttia kaikista kuntoutujista. Kun diagnoositarkastelusta jätetään pois älyllinen kehitysvammaisuus, kuntoutujia oli 121 200. Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien osalta kuntoutujien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2016 vuoteen 2025.

– Kelan kuntoutuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Näen, että Kelan ja yksityisten palveluntuottajien rooli korostuu erityisesti silloin, kun asiakkaat tarvitsevat pitkäkestoista tukea ja terapiaa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori tiedotteessa.

Toiseksi yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella kuntoutusta sai 14 300 henkilöä. Muita yleisiä sairauspääryhmiä olivat muun muassa hermoston sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.

Uusien kuntoutujien keski-ikä oli 36 vuotta ja mediaani-ikä 34 vuotta. Nuorin neljännes oli alle 22-vuotiaita ja vanhin neljännes yli 51-vuotiaita. Uudella kuntoutujalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole saanut aloittamansa kuntoutuksen lakiperusteen mukaista kuntoutusta kahteen vuoteen.

Nuorimpia uusia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat, joiden keski-ikä oli 17 vuotta ja mediaani-ikä 8 vuotta. Vanhimpia olivat harkinnanvaraisen kuntoutuksen uudet kuntoutujat, joiden keski-ikä oli 48 vuotta ja mediaani-ikä 54 vuotta.

Kuntoutusetuuksia maksettiin 735 miljoonaa euroa, mikä oli 4,4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoutuspalvelukustannukset olivat 539 miljoonaa euroa eli 73 prosenttia kustannuksista. Kuntoutusrahaa maksettiin 197 miljoonaa euroa.

Kustannusten kannalta merkittävin kuntoutusmuoto oli vaativa lääkinnällinen kuntoutus, johon käytettiin 311 miljoonaa euroa. Ammatilliseen kuntoutukseen käytettiin 50 miljoonaa, kuntoutuspsykoterapiaan 108 miljoonaa ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 68 miljoonaa euroa.

Kun kuntoutuspalvelujen kustannusten jakautumista tarkastellaan ikäryhmittäin, 6–9-vuotiaiden saama kuntoutus korostuu muuhun väestöön verrattuna. Tämän ikäryhmän kuntoutuksen kustannukset olivat viime vuonna 102 miljoona euroa.

– Ei ole varmaankaan sattumaa, että kuntoutuksen saajissa korostuvat tietyt ikäryhmät ja elämänvaiheet – esimerkiksi 6–9-vuotiaat lapset sekä nuoret aikuiset, joille oikea-aikainen ja pitkäjänteinen tuki saattaa olla erityisen tärkeää, Vuori sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)