Pyhäjärvi-instituutti toteuttaa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen tilaaman maatalouden vesiensuojeluprosessin Aurajoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren valuma-alueiden pilottikohteissa. Talvikaudella käytiin läpi kaikki prosessiin valitut demomaatilojen 56 lohkoa reilun 360 hehtaarin alalta.

Pyhäjärvi-instituutin asiantuntijoilla Jari Ruskilla ja Viivi Hällforsilla on kiirettä pitänyt viime talvena tutustua jokaiseen valittuun demolohkoon osana Pyhäjärvi-instituutilta tilattua maatalouden vesiensuojeluprosessia.

Syksyllä alkaneen prosessin tavoitteena on osaltaan tuottaa mitattavia muutoksia fosfori- ja typpikuormituksessa valituissa kolmessa uomassa sekä parantaa maan kasvukuntoa niiden valuma-alueilla. Se on osa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Saaristomeri-ohjelmaa.

Talvikaudella käytiin tutustumassa kaikkiin Elinvoimakeskuksen valitsemiin demolohkoihin. Lohkot on käyty läpi tutkimalla muun muassa se miltä uoman reunat, ojat ja salaojien laskuaukot näyttävät ja makaako pellolla vesi. Maanpintaa on kaivettu lapion ja lusikkakairan kanssa, jotta nähdään myös se, miltä pelto näyttää pinnan alapuolelta.

Uutterien käyntien tarkoituksena on ollut kartoittaa demolohkojen todellinen tila ja löytää lohkot sekä tietyt kohdat lohkoilla, joille viljelijän panoksia kannattaa pistää tulevaisuudessa. Havainnointi uoman käyttäytymisestä itse demokohteilla on äärimmäisen tärkeää.

– Konkreettinen havaintoni heti ensimmäisellä lohkolla oli se, että satelliittikuvaan, kaukokartoituskuvaan tai topografiseen karttaa perustuva mallinnus tai laskelma ei välttämättä pidä kutiaan. Mallinnuksessa lohko voi näyttää olevan aivan kunnossa, mutta paikan päällä tilanne on toinen. Vesi on jo saattanut syövyttää lohkolle uoman ja vie sinne partikkeleita. Kohta voi olla juuri se toimenpiteille tärkeä hotspot, mutta pelkällä mallinnuksella sitä ei pystytä havainnoimaan tai löytämään, Ruski kertoo.

Mallinnukset ja laskelmat auttavat näkemään kokonaiskuvaa, mutta ne pohjautuvat yleensä oletukseen siitä, että peltolohkoja käsitellään tasapuolisesti ja ne olisivat samanlaisia. Todellisuudessa saman tilankin lohkot ovat uniikkeja kemiallisilta, fysikaalisilta ja biologisilta ominaisuuksiltaan, eikä niitä voi erottaa toisistaan pelkkien mallinnusten ja laskelmien pohjalta. Paikan päällä tehdyt havainnot ovat siksi elintärkeitä täydentämään tietoja lohkoista, jotta voidaan löytää kohteet ja niihin sopivat aidosti hyödylliset toimenpiteet viranomaisille ja viljelijöille.

Keskeinen osa käyntejä on ollut myös lohkojen dokumentointi. Valokuvia lohkoista ja uomista on kertynytkin jo vajaa viisisataa.

– Tietysti itselle muistin tueksi, mutta ennen kaikkea havainnollistamisen avuksi. Meidän on tärkeää voida selkeästi viestiä viljelijöille tekemiämme havaintoja, Ruski kertoo.

Mallinnusten, laskelmien ja lohkokäyntien tuloksena tuotetaan lohkokohtaiset toimenpide-ehdotukset ja maanhoitokortit. Analyysien tukena ovat olleet maanomistajien ottamat maanäytteet.

Jokaiselle lohkolle tehdään omat toimenpide-ehdotukset, sillä jopa saman viljelijän eri lohkojen toimenpide-ehdotukset voivat erota merkittävästi toisistaan. Ruskin mukaan demomaatilojen viljelijät ovat olleet prosessin kulkuun tähän mennessä tyytyväisiä.

– Kaikki mukana olevat viljelijät ovat tietysti vapaaehtoisesti lähteneet prosessiin mukaan ja ovat aidosti kiinnostuneita maidensa kasvukunnon lisäämisestä sekä valuma-alueen terveydestä. Käynnit kohteissa ovat olleet valaisevia myös siksi, että he ovat pystyneet myös itse kertomaan huomioitaan ja tietoaan kohteista, Ruski tiivistää.

Selkeä toivomus viljelijöiltä on ollut se, että käyntien perusteella Pyhäjärvi-instituutin asiantuntijat kertovat mitä toimenpiteitä ja missä niitä seuraavaksi kannattaa tehdä.

– Meille on kuitenkin myös olennaista perustella viljelijöille, miksi näin kannattaa tehdä, ei pelkästään mitä toimenpiteitä heidän täytyisi tehdä, Ruski pohtii.

Mennyt alkutalvi oli vesiensuojeluprosessin kannalta mitä otollisin sen olosuhteiden vuoksi. Jatkuva vesisade esti haihtumisen ja peltoihin kohdistuva vesirasite oli siksi merkittävä. Myös uomien virtaukset nousivat talven aikana erittäin korkeiksi.

– Meidän osaltamme parempaa aloitusta emme olisi voineet pyytää! Ajankohta tarkoitti, että havaitsimme helposti ongelmakohtia ja tilanteita demolohkoilla, Ruski kertoo.

Työtä riittää kuitenkin vielä, ennen kuin lopullisia ratkaisuehdotuksia päästään toimittamaan.

– Prosessiin valitut kolme uomaa olivat monipuolisia ja haastavia kohteita. Meillä on tietysti oletuksia ja käsityksiä siitä, mistä joku todella johtuu, mutta vielä tarvitaan lisää työtä ennen lopullisten ratkaisuehdotusten antamista, Ruski valottaa tilannetta.

Keväällä Pyhäjärvi-instituutin asiantuntijat käyvät uudestaan uomat läpi ja tekevät lisähavaintoja talvikauden tulosten ohjaamana.

Kesäkaudelle taas on tulossa työnäytöksiä, joissa tehdään aitoja konkreettisia toimia viljelijöiden kanssa heidän kohteillaan. Luvassa on työpajoja viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneet oman maansa kasvukunnosta sekä vesitaloudesta.

– Näitä tilaisuuksia kannattaa viljelijänä aivan ehdottomasti hyödyntää oman toiminnan kehittämiseen! Viljelijätilaisuuksissa on tullut esiin huutava tilaus peltoviljelyn onnistumisen edellytyksistä ja ennen kaikkea siihen liittyvistä vesitalouden ja maan kasvukunnon teemoista. Alalla on paljon toimijoita ja neuvojia, yksin ei tarvitse jäädä. Asiantuntijana kuitenkin huomaan, että selkeälle tiedonvälitykselle ja lohkokohtaiselle opastukselle on paljon tilausta. Tähän pyritään paitsi tämän vesiensuojeluprosessin toteutuksessa, niin myös pitkäjänteisesti Pyhäjärvi-instituutin toiminnassa, Ruski summaa.

Kesän työnäytöksistä saat parhaiten tiedon seuraamalla Pyhäjärvi-instituutin tapahtumakalenteria tai sosiaalisen median kanavia.

Ellinoora Havaste