Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat monella terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden osa-alueella heikommin kuin ne lapset ja nuoret, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia. Eroja on etenkin poikien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tiedot selviävät THL:n toteuttamasta Kouluterveyskyselystä.

Viime vuoden kyselyssä 51 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista nuorista kertoi kokeneensa syrjintää tai kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Osuus oli 31 prosenttia niillä nuorilla, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia.

Erityisesti 8.–9.-luokkalaisten poikien kokema syrjintä ja kiusaaminen on lisääntynyt vuosien 2021 ja 2025 välillä – syntyperästä riippumatta. Syrjintäkokemukset lisääntyivät kaikissa syntyperäryhmissä peräti 10–15 prosenttiyksikköä.

– Syrjintäkokemusten yleisyys ja lisääntyminen on huolestuttavaa. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan aktiivisia toimia, jotka tietoisesti vahvistavat ihmisten empatiakykyä ja syrjimättömyyttä nuorten eri toimintaympäristöissä, niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajan ympäristöissä, kertoo tutkimusprofessori Anu Castaneda tiedotteessa.

Kouluterveyskyselyyn vastasivat perusopetuksen 4.–5.-luokkalaiset ja 8.–9.-luokkalaiset sekä toisen asteen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. THL:n tuoreessa tutkimusraportissa tuloksia tarkastellaan neljässä eri syntyperäryhmässä: ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret, Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret, ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmista toinen oli suomalais- ja toinen ulkomaalaistaustainen, sekä ne lapset ja nuoret, joiden molemmat vanhemmat olivat suomalaistaustaisia.

Kouluterveyskyselyssä kysyttiin myös lasten ja nuorten ystävyyssuhteista, joissa niissäkin havaittiin eroja syntyperän mukaan.

Ulkomaalaistaustaisista tytöistä ja pojista suurempi osuus koki, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista 13 prosenttia kertoi, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Opiskelijoilla, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia, vastaava osuus oli kuusi prosenttia.

Myös muutamissa elintavoissa ja terveyskäyttäytymisessä oli eroja syntyperäryhmien välillä. Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret söivät harvemmin aamupalaa koulupäivinä. Lisäksi he kokivat netin käyttönsä yleisemmin liialliseksi.

– Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat näissä asioissa tietoa ja tukea, jotta terveyden tasa-arvo väestössämme toteutuu, Castaneda toteaa.

Tytöillä erot syntyperäryhmien välillä ovat pienempiä kuin pojilla, mutta heidän tilanteensa on kokonaisuutena heikompi.

– Tytöt kokevat esimerkiksi ahdistuneisuutta, koulu-uupumusta, tyytymättömyyttä elämään ja yksinäisyyttä selvästi yleisemmin kuin pojat, Castaneda kuvaa.

Pojilla syntyperäryhmien väliset erot näkyvät eri tavoin. Esimerkiksi lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista pojista 18 prosenttia koki vähintään kohtalaista ahdistuneisuutta. Vastaava osuus oli seitsemän prosenttia niillä pojilla, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia.

– Näiden terveys- ja hyvinvointierojen taustasyiden selvittäminen olisi tärkeää, jotta niihin voidaan myös tehokkaimmin vaikuttaa. Esimerkiksi osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, haitallisten sukupuolinormien purkaminen, matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen ovat tässä avainasemassa, Castaneda toteaa.

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on myös lukuisia voimavaroja. Tällaisia ovat esimerkiksi harvinaisempi alkoholinkäyttö sekä myönteisempi suhtautuminen koulunkäyntiin ja opiskeluun.

– 80 prosenttia ulkomailla syntyneistä 4.–5.-luokkalaisista ulkomaalaistaustaisista lapsista kertoi pitävänsä koulunkäynnistä. Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaistaustaisia, vastaava osuus oli 69 prosenttia, Castaneda kuvaa.

THL:n raportissa tarkastellaan terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden eri osa-alueiden kehityskulkuja vuosien 2019 ja 2025 välillä. Tulosten mukaan monet ilmiöt ovat yhteisiä kaikille lapsille ja nuorille eivätkä ole sidoksissa syntyperään.

– On tärkeää muistaa, että syntyperä on vain yksi osa ihmisen taustaa, eikä se aina ole erityisen määrittävä tekijä yksilön elämässä, Castaneda sanoo.

Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi koko maassa, ja se tuottaa laaja-alaista seurantatietoa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Raportin koostamisen rahoitti Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)