Maailman poliittisen tilanteen kiristyminen on kiihdyttänyt kustannusten ja korkojen nousua, mikä vaikuttaa myös taloyhtiöiden talouteen. Taloyhtiöiden kustannusten nousu kasvattaa asumisen kuluja. Kevään yhtiökokouksessa on tärkeää tarkistaa, että vastikkeet vastaavat todellisia kustannuksia, korkojen ja muiden kulujen nousu on huomioitu, ja että taloyhtiöllä on kassassa puskuria.

Taloyhtiöiden käyttökustannukset ovat olleet viime kuukausina kasvussa. Monissa kaupungeissa veden ja kaukolämmön hinnat ovat nousseet merkittävästi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on korottanut vesihuollon käyttömaksuja keskimäärin viisi prosenttia ja perusmaksuja 13 prosenttia vuoden alusta.

On mahdollista, että korjaushankkeiden lykkääntymisen vuoksi taloyhtiöissä kuluja on nostanut se, että pienempiä korjauksia on jouduttu tekemään rikkoutumisten vuoksi enemmän. Samaan aikaan maailman poliittisen tilanteen kiristyminen on kiihdyttänyt kustannusnousupainetta entisestään ja korot ovat lähteneet nousuun.

– Taloyhtiöiden taloutta haastaa jälleen maailman kriisien jälkiaallot. Tämä näkyy taloyhtiöissä siinä, että taloyhtiölainojen korot ovat myös nousussa ja jo aikaisemmin nousseet käyttökustannukset todennäköisesti kasvavat vielä voimakkaammin yleisen kustannusnousun kiihtymisen myötä, Isännöintiliiton vt. toimitusjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt sanoo tiedotteessa.

Kevään yhtiökokouksissa päätetään taloyhtiön budjetista ja vastikkeiden tasosta. Tärkeää on huomioida taloyhtiön kasvavat korko- ja muut kulut. Isännöintiliiton Talousbarometrin mukaan yleisin taloyhtiölainan viitekorko on 12 kuukauden euribor.

– Korkojen nousu konkretisoituu, kun taloyhtiön lainojen korontarkistuspäivä koittaa. Yhtiökokouksessa olisi hyvä ennakoida tulevia korkeampia lainakustannuksia, jotta vastikkeet riittävät kuluihin. Onneksi ammatti-isännöitsijät ovat pääosin hyvin hereillä taloyhtiöön vaikuttavista kustannusnousuista ja osaavat huomioida nousupaineet taloyhtiöiden budjetteja tehdessään, Falck-Hvilstafeldt uskoo.

Taloyhtiölainat voivat olla isoja, jolloin koronnousu nostaa lainanhoitokuluja merkittävästi. Taloyhtiölainoilla rahoitetaan esimerkiksi putki-, katto- ja julkisivuremontteja. Osakkaat voivat maksaa pois oman lainaosuutensa kerralla tai rahoitusvastikkeena kuukausittain.

Isännöintiliiton Talousbarometrin mukaan 35 prosentilla isännöitsijöistä on heidän isännöimissään taloyhtiöissä osalla taloyhtiöistä korkosuojaus ja suurimmalla osalla, 64 prosentilla vastaajista ei missään taloyhtiössä. Vain alle prosentti isännöitsijöistä on sellaisia, että kaikki heidän hallinnoimat taloyhtiölainat ovat korkosuojattuja.

– Taloyhtiölainat ovat harvoin korkosuojattuja. Korkosuojauksesta aiheutuu lisäkuluja taloyhtiölle, mikä vaikuttanee sen suosioon yhdessä sen kanssa, että tottumus sen käyttöön on vähäistä, Falck-Hvilstafeldt arvioi.

Suositeltavaa on, että taloyhtiö on varautunut kustannus- ja korkonousuihin ja että vastiketasot vastaavat todellisia kustannuksia. Puskuri on suositeltava varautumiskeino: taloyhtiöllä pitäisi olla puskuria 3–5 kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa.

– Puskurin koko riippuu taloyhtiön kunnosta ja koosta. Osakkailta taloyhtiön tilille kerättävä puskuri on hyvä olla yllättäviä kuluja ja kustannusnousuja varten. Viime vuosien kustannusnousuaallokossa ne olisivat tulleet monessa taloyhtiössä tarpeeseen, Falck-Hvilstafeldt sanoo.

Isännöintiliiton talous- ja yritysbarometrin mukaan puskuri on käytössä osassa taloyhtiöitä. 56 prosenttia kyselyyn vastanneista isännöitsijöistä kertoo, että puskuri on joissakin heidän isännöimissä taloyhtiöissä. Isännöitsijöistä 37 prosenttia kertoo, puskurin olemassaolosta kaikissa hallinnoimissaan taloyhtiöissä. Kyselyn mukaan taloyhtiöiden puskurit vastaavat keskimäärin 2-3 kuukauden hoitovastikkeita.

– Huolestuttavaa on, että osassa taloyhtiöissä ei ole puskuria. Puskurit ovat tärkeitä, oli sitten kyseessä iso tai pieni taloyhtiö. Esimerkiksi pienessä taloyhtiössä 2-3 kuukauden puskurit voi olla nopeasti käytetty, jos taloyhtiöön tulee yllättäviä korjauksia. Tämä voi helposti johtaa siihen, että joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita, mikä on aina osakkaan kannalta haasteellisempaa kuin ennakoiva, pitkäjänteinen taloudenpito, lisää Falck-Hvilstafeldt.

Yhtiövastike koostuu erilaisista vastikkeista, joista tavallisimpia ovat hoito- ja pääomavastike sekä vesimaksu.

Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön kiinteistön kunnossapito-, korjaus- ja lämmityskulut, sähkö-, vesi- ja jätevesimaksut, puhtaanapito- ja jätehuoltokulut sekä hallintokulut.

Taloyhtiö perii pääoma- eli rahoitusvastiketta osakkailtaan yhtiön pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin ja korkoihin. Osakas maksaa pääomavastiketta, kun taloyhtiö on ottanut lainaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)