Valkohäntäpeuran runsastuminen näkyy yhä selvemmin liikenteessä. Viime vuonna Suomessa sattui yli 6 400 peurakolaria, ja onnettomuuksien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun. Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry korostaa, että valkohäntäpeurakannan pienentäminen edellyttää kaatolupamäärien lisäämistä ja metsästyksen tehostamista erityisesti tiheimmillä esiintymisalueilla.

Vuonna 2013 Suomen valkohäntäpeurakanta oli noin 60 000 yksilöä. Alle kymmenessä vuodessa kanta kaksinkertaistui. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kanta ei enää pienentynyt, vaan kääntyi jälleen kasvuun. Kehitys heijastuu myös liikenneonnettomuuksiin, joiden määrä on noussut viime vuosina.

Valkohäntäpeurakannan huippu saavutettiin vuonna 2021, jolloin kanta oli noin 140 000 yksilöä. Tämän jälkeen neljänä vuonna peräkkäin kantaa pyrittiin leikkaamaan keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman kanta-arvion (2026) mukaan Suomessa on nyt noin 120 000 valkohäntäpeuraa. Tämä tarkoittaa, että kanta on vain 17 prosenttia pienempi kuin huippuvuonna 2021.

MTK:n kenttäjohtaja ja riista-asioiden asiantuntija Timo Leskinen arvioi, että erityisesti tiheimmillä valkohäntäpeura-alueilla kannan alentaminen uhkaa jäädä puolitiehen. Samalla hän muistuttaa, että metsästäjät ovat tehneet merkittävää ja arvokasta työtä peurakannan pienentämiseksi ja toivoo tämän työn jatkuvan.

– Lounais- ja Etelä-Suomeen sijoittuvista kymmenestä tiheimmän kannan alueesta vain kolmella alueella kanta on pienentynyt yli kymmenen prosenttia viidessä vuodessa. Paikallisesti merkittävääkin pienentymistä on varmasti tapahtunut, mutta yleiskuva muutoksen vähäisyydestä on yllättävä, Leskinen toteaa tiedotteessa.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen neljällä alueella peurakanta on viime vuosina vähentynyt vain 1–7 prosenttia. Huolestuttavaa on, että kanta on kääntynyt uudelleen kasvuun jo kolmella alueella. Jos saalismäärää ei saada lisättyä, Varsinais-Suomen peurakanta uhkaa nousta kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, Leskinen korostaa.

Ylisuuresta peurakannasta kertoo myös liikenneonnettomuuksien kehitys. Viime vuonna Suomessa tapahtui 6 447 valkohäntäpeuran aiheuttamaa liikenneonnettomuutta. Aikaisemmin laskeva kehitys on kääntynyt nousuun jo toisen vuoden peräkkäin.

– Onnettomuusmäärät ovat jälleen hyvin lähellä aiempia ennätysvuosia. Liikenneonnettomuuksien kustannukset autoilijoille ovat yli 30 miljoonaa euroa vuodessa, ja myös maataloudelle aiheutuvat vahingot ovat merkittäviä. Saalismäärien supistaminen on ollut liian voimakasta. Vaikuttaa siltä, että suurpetojen vaikutusta peurakantoihin on yliarvioitu, Leskinen sanoo.

MTK vetoaa riistahallintoon ja tihentymäalueiden metsästysseuroihin peurakannan leikkauksen jatkamiseksi. Nyt on tärkeää lisätä kaatolupamääriä, vapauttaa lupia seuroissa jäsenten käyttöön ja vahvistaa yhteistä tahtotilaa, jotta saalismäärät saadaan jälleen kasvuun ja peurakanta hallintaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)