Vaikka maaliskuu oli mittaushistorian lämpimin, se ei vielä pelloilla näkynyt. Kovan pakkastalven jälkeen pellot olivat roudassa syvältä ja sen sulaminen on ottanut aikansa. Nyt pellot ovat hiljalleen kuivumassa ja lämpenemässä kylvökuntoon. Viime viikkojen yöpakkaset ovat hidastaneet kasvukauden käynnistymistä, mutta vielä ollaan normaalissa aikataulussa tai jopa hieman etuajassa.

ProAgria Keskusten Liitto käynnistää valtakunnallisen kasvutilannetiedotuksen vapun jälkeisellä viikolla, 7. toukokuuta, ja seuraa touko–syyskuun aikana 2–3 viikon välein peltoviljelykasvien, perunan, vihannesten ja marjakasvien kasvutilannetta kylvöistä sadonkorjuuseen eri puolilla Suomea.

− Ensimmäiset kevätkylvöt päästään aloittamaan Etelä-Suomen suotuisimmilla alueilla aivan lähipäivinä, viimeistään viikon parin sisällä, ja täyteen vauhtiin ne pääsevät valtaosassa maatamme toukokuun puoliväliin mennessä, kertoo kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgriasta tiedotteessa.

Pohjois-Suomessa kevätkylvöille päästään tyypillisesti toukokuun viimeisillä viikoilla. Pelloilla on jo tehty syyskasvien ja nurmien täydennyslannoituksia sekä tasausmuokkauksia. Varhaisperunanistutukset käynnistyivät maaliskuun puolivälissä Varsinais-Suomen saaristossa ja ovat jatkuneet nyt huhtikuun puolella myös muualla Etelä-Suomessa. Samoin sipulia ja porkkanaa on jo saatu maahan Varsinais-Suomessa.

Talvi vaihtui kevääseen nopeasti maaliskuun puolivälin lämpöaallossa, ja lumet sulivat vauhdilla. Vähäisen lumipeitteen ja voimakkaan haihdunnan takia lumen sulamisvesiä ei juurikaan saatu turvaamaan pellon kosteustilannetta. Pohjavedet ovat myös osassa maatamme normaalia alempana. Riskinä on nyt peltojen liian nopea kuivuminen ja tärkeän kevätkosteuden menettäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että kylvötyöt pitäisi tehdä ripeästi, jotta kevätkosteus saadaan hyödynnettyä ja tasainen siementen itäminen turvattua.

Syyskasvien kuntoa on seurattu jännityksellä, sillä talven pakkaset olivat kovia ja kasvustojen päällä ei kaikissa paikoin ollut riittävää lumipeitettä. Syyskasvit kylvetään nimensä mukaisesti syksyllä, elo–syyskuussa, jonka jälkeen ne talvehtivat ja aloittavat kasvunsa jo aikaisin keväällä.

−Tällä hetkellä näyttää siltä, että syysviljojen, kuten syysvehnän ja rukiin, talvehtiminen on onnistunut kovasta pakkastalvesta huolimatta, mutta syysöljykasvien, syysrypsin ja syysrapsin, talvehtimisessa on ollut vaihtelua ja paikoin kasvustot ovat tuhoutuneet täysin, kun taas toisaalla, joissa suojaavaa lumipeitettä on ollut riittävästi, kasvustot ovat hyvässä kunnossa ja lähteneet vihertymään, toteaa Peltonen.

Kasvukauden käynnistymistä ja kevätkylvöjä varjostavat Lähi-idän sodan takia nousseet ja todennäköisesti edelleen nousevat öljyn ja lannoitteiden hinnat jo nykyisten korkeiden tuotantopanoshintojen päälle. Hintojen nousuilla ei ole reaalisesti vaikutusta tämän kasvukauden lannoitteisiin, koska ne on hankittu jo aiemmin. Maatalousyrittäjät joutuvat kuitenkin nyt punnitsemaan tarkoin, miten tuotantopanosten käyttöä optimoidaan, mille kasveille ne kohdennetaan ja säästetäänkö osa lannoitteista ensi kasvukaudelle 2027.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)