Punkkien levittämät puutiaisaivokuume- eli TBE-tartunnat ovat lisääntyneet viime vuosina, ja tartuntaennätyksiä rikotaan joka vuosi. Täysi suoja puutiaisaivokuumetta vastaan edellyttää kolmen rokotteen sarjaa, minkä vuoksi suojautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

THL:n mukaan vuonna 2025 Suomessa todettiin puutiaisaivotulehdustapauksia ennätykselliset 232, kun edellisvuonna luku oli 195. Aikainen kevät on saanut punkit liikkeelle tänä vuonna poikkeuksellisen varhain.

– Punkit ovat lisääntyneet Suomessa selvästi viime vuosina. Ilmaston lämpeneminen vahvistaa osaltaan punkkikantaa. Punkit pysyvät aktiivisina, jos lämpötila on yli viiden asteen. Punkkikausi kevään osalta on siis maassamme jo alkanut, kertoo Pihlajalinnan rokotustoiminnasta vastaava lääkäri Kaisa Kujansivu tiedotteessa.

Puutiaisaivokuume on punkkien pureman välityksellä tarttuva virustauti, joka voi pahimmillaan aiheuttaa aivotulehduksen ja vakavia neurologisia oireita. Ainut keino suojautua puutiaisaivokuumeelta on rokottautuminen.

– Ensimmäiset TBE-oireet, kuten kuumeilu, huonovointisuus, päänsärky ja nivelsärky, alkavat tyypillisesti 7–28 päivän kuluessa tartunnasta. Vaikeampia aivokalvotulehdusoireita ovat päänsärky ja niskajäykkyys sekä lisäksi mahdolliset neurologiset oireet, kuten tajunnan häiriöt ja halvausoireet. TBE-tartunta voi olla kokonaan myös oireeton, Kujansivu sanoo.

Taudin jälkeen voi esiintyä lihasheikkoutta ja myöhäisoireina esiintyä pitkäaikaisia hermostollisia ongelmia, kuten muisti- ja keskittymiskyvyn häiriöitä. Hermostollisia ongelmia jää noin kolmannekselle keskushermosto-oireiseen tautiin sairastuneista.

Täysi suoja puutiaisaivokuumetta vastaan edellyttää kolmen rokotuksen sarjaa sekä tehosterokotuksia. Rokottautuminen on hyvä aloittaa hyvissä ajoin, jotta kaksi annosta on saatu ennen kesää. Toinen annos annetaan 1–3 kuukautta ensimmäisen jälkeen ja kolmas 5–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

– TBE-rokote mielletään usein keväällä tai kesällä otettavaksi rokotteeksi. Rokotteen voi kuitenkin ottaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Esimerkiksi syksy tai talvi on hyvää aikaa rokottautua, jotta rokotesarjan kaikki osat ja sen myötä suojan ehtii saada ennen kesää, Kujansivu kertoo.

Kolmen rokotteen jälkeen rokotesuojaa tulee edelleen jatkaa tehosterokotteella 3–10 vuoden välein rokotteen ottajan iästä ja rokoteaineesta riippuen.

– Kesken jäänyt rokotusohjelma ei anna täyttä suojaa tartunnalta. Mikäli tehoste on jäänyt ottamatta, rokottamista jatketaan siitä mihin edellisen kerran on jääty, eli alusta rokotesarjaa ei tarvitse kuitenkaan aloittaa, Kujansivu muistuttaa.

Punkit levittävät puutiaisaivokuumeen lisäksi borrelioosia eli Lymen tautia. Borrelioosiin on olemassa antibioottihoito ja kehitteillä rokote, mutta toistaiseksi tartunnalta voi suojautua vain peittämällä ihoalueet luonnossa liikkuessa.

– Säännölliset punkkitarkistukset ovat tärkeitä. Borreliabakteerin siirtyminen punkista ihmiseen kestää yleensä useita tunteja, minkä vuoksi punkin poistaminen vuorokauden kuluessa pienentää tartuntariskiä merkittävästi. Siksi iho kannattaa tarkistaa päivittäin, jotta kiinnittynyt punkki voidaan poistaa mahdollisimman nopeasti, Kujansivu sanoo.

Kujansivu huomauttaa, että pienet nymfipunkit jäävät helposti kokonaan huomaamatta. Nymfeiksi kutsutaan nuoria kaksivuotiaita punkkeja, jotka ovat kooltaan vain 1–2 millimetriä, kun aikuinen puutiainen on 3–5 millimetrin mittainen.

– Pienen kokonsa vuoksi nymfipunkit jäävät helposti havaitsematta iholla, minkä takia ne ehtivät kiinnittyä pitkäksi aikaa ja muodostavat siksi merkittävän borreliariskin.

Mikäli punkin pureman jälkeen ilmestyy iho-oireita, etenkin laajenevaa rengasmaista punoitusta, on niitä hyvä Kujansivun mukaan näyttää lääkärille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)