Perustuslakivaliokunta antoi torstaina lausunnon hallituksen esityksestä, jolla passirekisterin, henkilökorttirekisterin ja Maahanmuuttoviraston rekisterien biometrisiä tietoja, eli sormenjälkiä ja kasvokuvia, voitaisiin niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poiketen käyttää laajasti muun muassa rikostorjunnassa ja sotilas- ja siviilitiedustelussa. Valiokunnan jäsen Johannes Yrttiaho (vas.) jätti valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen.

Yrttiaho katsoo eriävässä mielipiteessään, että esitys on perustuslain vastainen. Myös valiokunnan lausunto edellytti muutoksia, mutta Yrttiaho katsoo lisäksi, että perustuslain vastaisuus koskee myös tiedusteluviranomaisille esitettyjä valtuuksia. Esityksen mukaan tiedusteluviranomaiset voivat käyttää rekisterien biometrisiä tietoja, jos ne katsovat sen olevan välttämätöntä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sitä vakavasti uhkaavalta toiminnalta.

– Kansallisen turvallisuuden nimissä perustellaan nykyisin paljon, mutta yksilön oikeuksiin puuttuvien toimivaltuuksien sitominen pelkästään näin laveaan käsitteeseen tekee sääntelystä ongelmallisen avointa ja tulkinnanvaraista. Perustuslakivaliokunta on itse lausunnossaan katsonut, että kansallinen turvallisuus ei voi olla peruste kuinka laajalle biometristen tietojen käsittelyoikeudelle tahansa ja että käyttötarkoitussidonnaisuudesta poikkeamisten on oltava täsmällisiä ja vähäisiä. Valiokunta jätti nyt tämän aiemman lausuntonsa kokonaan huomioimatta, Yrttiaho sanoo tiedotteessa.

Yrttiaho pitää perustuslakivaliokunnan muutoin tiukkaa lausuntoa pääosin hyväksyttävissä olevalta. Valkokunta vaatii merkittäviä muutoksia esityksen perusratkaisuihin. Rajusti yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan puuttuvaa esitystä on perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä merkittävästi täsmennettävä ja rajattava. Oikeusturvan takaamiseksi tietojen käyttöä koskeva päätöksenteko on lisäksi annettava viranomaisista riippumattoman elimen vastuulle.

– Kun sormenjälkiä ja kasvokuvia alettiin kerätä käytännössä jokaiselta suomalaiselta passin hankkimisen yhteydessä, oli pelkona, että jonain päivänä pääsy näihin tietoihin annettaisiin viranomaisille tarkoitettua laajemmin. Erityisesti nyt, kun viranomaisten toimivaltuuksia laajennetaan huimaavaa tahtia ja perustuslakiakin ollaan yksityisyyden suojan osalta heikentämässä, on yksilön oikeuksista oltava tarkkana, Yrttiaho sanoo.

– Poliisi ja tiedusteluviranomaiset haluavat tyypillisesti maksimoida valtuutensa, mutta demokraattisessa oikeusvaltiossa tällaiset pyrkimykset tulee kyetä torjumaan, Yrttiaho sanoo.

Yrttiaho katsoo myös, että esitykseen vaadittavat muutokset ovat niin laajoja ja perustavanlaatuisia, että esitys olisi vedettävä eduskunnasta, mikäli se ylipäänsä halutaan säätää.

– Muutokset koskevat esityksen perusratkaisuja, ja hallituksen tulisi tunnustaa, etteivät pikakorjaukset hallintovaliokunnassa riitä. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että esitysten perusratkaisuihin vaikuttavat muutokset tulisi valmistella valtioneuvostossa uudella hallituksen esityksellä, Yrttiaho sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)