Wanhojen aikojen ”musta kulta”

 Markku Mäenpään mukaan raaka-aineesta ei ole pulaa, mutta uusi tervanpolttopaikka tulisi löytää. Uudemmat maanomistajat eivät enää katso hyvällä tervanpolttoa. Markku Mäenpään mukaan raaka-aineesta ei ole pulaa, mutta uusi tervanpolttopaikka tulisi löytää. Uudemmat maanomistajat eivät enää katso hyvällä tervanpolttoa. Kuva: Riitta Salmi

Säkylässä kyläyhdistys polttaa tervahaudassa tervasrosoa, mikä ei välttämättä enää ilahduta uuden polven maanomistajia

Agraarisen yhteisöllisyyden aikana tervanpoltto oli varsin tavallinen näky maaseudulla. Mutta, tätä nykyä se on katoava pala kansallista kulttuurihistoriaamme. Alueensa asukkaiden jopa leikkisästi ja kunnioittavasti tervamestariksi nimittämä Markku Mäenpää Säkylästä, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla, kertoo, että tervanpolttoa ei alueella enää tätä nykyä juuri harjoiteta. Säkylän alueella Sydänmaan kyläyhdistys on ainoa, joka vielä polttaa tervaa.

Mäenpää valmisti tervaa itse viimeksi viime vuonna.

– Juhannuksen jälkeen poltettiin viimeinen hauta. Meillä on yleensä ollut kerran vuodessa tapahtuma. Tänä vuonna tervanpoltto jää väliin uuden maanomistajan päättäessä vuokrasopimuksen. Kyseessä on sukupolven vaihdos. Olimme ehtineet polttaa kyseisessä paikassa yli kaksikymmentä vuotta, muistelee Mäenpää.

Tervanpolton yhteydessä syntyvä puuterva on kasvipohjainen, tumma ja huoneenlämmössä juoksevassa olomuodossa oleva hiilivety-yhdiste, jota useimmiten tuotetaan pihkaisesta männystä hapettomassa ja riittävän kuumassa ympäristössä.

– Tervanpolttoon tarvitaan vain raaka-aine ja senkin olemme tehneet normaaliin Lapin mittaan ja kokoon, jotta saamme raaka-aineet tiiviisti tervahautaan. Pääasiassa käytämme tervahaudassa polttamiseen tervasrosoa, kertoo Mäenpää.

Tervasroso on männyissä esiintyvä ruostesienitauti, jonka aiheuttajia ovat sienilajit pioninkarvaruoste ja Cronartium pini.

– Ennen vanhaan poltettiin tervaa paljon puiden kannoista. Kantojen pienentäminen on nykyään ongelma, vaikka kalusto on parantunut, erittelee Mäenpää.

Tervasroso kerätään esimerkiksi ja usein pääsääntöisesti hakkuiden yhteydestä ja kerätään koko vuoden ajalta. Tervasrosot kerätään määrättyihin paikkoihin ja ne viedään keräämispaikoilta tervahautoihin. Tervahauta on tervanpoltossa käytettävä maahan kaivettu uunimainen rakennelma.

– Tämän jälkeen tervashauta peitetään sammaleella, toiset pistää turvetta. Lisäksi lisätään vielä edellisen vuoden tuhkaa. Näin varaudutaan ehkäisemään kosteutta, tähdentää Mäenpää.

Puupohjaisten tervojen ja etenkin mäntytervan käyttö suoja-aineena on hyvin pitkä. Tunnetuimmat käyttömuodot ovat aina olleet erilaisten materiaalien suojaaminen kosteutta vastaan.

– Tervahaudan ulkorinkiin pistetään tulta, jossa on huonolaatuista mäntyä tai männyn kuorta, ei tervasrosoa. Sitten annetaan palaa, avoliekkiä ei saisi olla. Palamisasteen saatuaan, se peitetään. Tervahauta palaa kytemällä, muistuttaa Mäenpää.

Kytemisen seurauksena on runsaasti klassista tervanpolton yhteydessä syntyvää savua.

Poltossa tervaksista tislautuu niin sanottu nestemäinen terva kuivatislaamalla. Ison haudan polttaminen kesti noin viikon ja yhdestä kuutiometristä tervaksia saatiin noin 30 litraa eli neljännestynnyri tervaa.

– Terva juoksee tervahaudasta peltipohjassa. Ennen vanhaan käytettiin savea, hän kertoo.

Kuumana juoksevassa tilassa oleva terva johdetaan tervahaudan pohjalta kynään eli tervakouruun ja sitä pitkin keruuastiaan.

Tervanpoltto ei ole myöskään ole mikään varsinainen elinkeino tänä päivänä.

– Ei sillä tavalla voi ajatella, jos siitä ajateltaisiin tuntipalkan kautta, painottaa Mäenpää.

Kurt Hedborg

Markku Mäenpään mukaan tervanpoltto on eräänlaista kylähulluutta. Yleensä syrjäkylillä ei muuta tekemistä ole aikoinaan ollut, niin on ainakin saatu pariksi viikoksi jotain tekemistä tervahaudan muodossa. Markku Mäenpään mukaan tervanpoltto on eräänlaista kylähulluutta. Yleensä syrjäkylillä ei muuta tekemistä ole aikoinaan ollut, niin on ainakin saatu pariksi viikoksi jotain tekemistä tervahaudan muodossa. Kuva: Riitta Salmi

Valtaosa aivoverenvuotoon kuolleista ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon

HUSin neurokirurgian johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon kuolleista ei ollut päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli suurin syrjäseuduilla.

Sodan vaikutuksia lapsiin tutkitaan uudessa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa – professori Kirsi Peltonen valittiin tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi

Professori Kirsi Peltonen.

Sotien vaikutukset lapsiin voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Vasta perustettu kansainvälinen Nadija Research Foundation tukee tutkimusta, koulutusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa sodan vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Turun yliopiston professori Kirsi Peltonen on valittu tutkimuskeskuksen tieteellisen neuvottelukunnan (Scientific Advisory Committee) puheenjohtajaksi.

Tuloerot kasvaneet, maiden välinen hajonta tuloerojen suuruudessa kaventunut

Maiden välinen hajonta käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuudessa on kaventunut lähes 30 prosenttia viime vuosikymmeninä, vaikka eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut. Tämä käy ilmi 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata käsittävästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden tuloeroja vuosina 1995–2021. Kehityksen taustalla on muun muassa eriarvoisuuden kasvu Pohjoismaissa, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pieniä.

Turku, Kaarina ja Lieto perustavat yhteisen luonnonsuojelualueen Järvelään

Turku, Kaarina ja Lieto perustavat yhteisen luonnonsuojelualueen Järvelään. Uusi luonnonsuojelualue on kooltaan noin 56 hehtaaria, ja se on Littoistenjärven pohjoispuolella. Alueella on vahva liito-oravakanta, maakunnallisesti tärkeä lintukosteikko ja arvokkaita metsiä.

Kaarina-päivää vietetään kahvitilaisuuden ja iltajuhlan merkeissä

Kamu-kuorojen aikuiskuoro esiintyi viime vuonna Kaarina-päivän iltajuhlassa.

Kaarina-päivää vietetään kahvitilaisuuden ja iltajuhlan merkeissä 25. marraskuuta. Kakkukahvit ovat tarjolla Kaarina-talon aulassa kello 16.30 alkaen. Kaarina-päivän kahvitilaisuuden ohjelmaosuus alkaa Kaarina-salissa kello 17.15. Tilaisuudessa jaetaan erilaisia kaupungin huomionosoituksia. Kahvitilaisuudessa avataan myös Runo-Kaarina -kilpailu vuodelle 2027 ja kilpailun avaa kaupunginjohtaja Harri Virta . Tilaisuudessa esiintyy ukrainalainen kuoro Spivotsa Mrija.

Turku valahti kahdeksan sijaa, kehyskunnat nousivat

Turun lähikunnat ja matkailukunnat jatkoivat nousuaan, ja Suomen elinvoimaisin kunta oli jälleen Pirkkala. Uusi 2020-luvun lopun Nurmijärvi-ilmiö sisältää tonttimaan lisäksi työpaikkoja, palveluita ja ripauksen kaupunkimaisuutta, kertoo WSP Finlandin Alueiden tutkimus 2026.

Kadunrakennustyö katkaisee Ruissalontien liikenteeltä helmikuun loppuun saakka

Kadunrakennustyö tehdään Ruissalontiellä välillä Kirstinpolku–Ruissalontie 37. Ruissalontie katkaistaan kaikelta liikenteeltä 18.11.2026–28.2.2027.

Eurojackpotissa jakoon kaksi 38 miljoonan euron päävoittoa, Lietoon yli 41 000 euron voitto

Eurojackpotin tiistai-illan arvonnassa löytyi kaksi täysosumaa, joilla voitti 38 370 583 euroa. Voitot matkasivat Kreikkaan ja Norjaan.

Tuomiokirkkosillalle jää remontin jälkeen autoille vain yksi ajokaista suuntaansa

Havainnekuva raitiovaunusta Tuomiokirkkosillalla.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 17. marraskuuta katu-, puisto- ja liikenteenohjaussuunnitelmat joukkoliikennekäytävän rakentamiseksi Tuomiokirkkosillalle, Uudenmaankadulle ja Aninkaistenkadulle. Joukkoliikennekaistat mahdollistavat raitiotien tai muun joukkoliikenneratkaisun.

Miten Saaristomeren käy?

Saaristomeren tulevaisuus huolettaa.

Puheita on pidetty. Projekteja on viety läpi. Rahaa on käytetty. Saaristomeri ei siitä huolimatta puhdistu. Mitä siis pitäisi tehdä?

Työllisyys kääntynyt kasvuun mutta työttömyys vähenee hitaasti

Työmarkkinoilla on tapahtumassa käänne parempaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että työllisyys kasvaa jo loppuvuoden 2026 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi uusimman työmarkkinaennusteensa 17. marraskuuta. Ennuste ulottuu vuoden 2028 loppuun asti.

Mitä syömme kymmenen vuoden päästä?

Yritykset arvioivat kuivuuden, rankkasateiden ja hellejaksojen vaikuttavan tulevaisuudessa tuotantoon sekä raaka-aineiden saatavuuteen ja laatuun yhä enemmän.

Turun ammattikorkeakoulussa kartoitettiin yritysten näkemyksiä siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elintarvikealan toimintaympäristöön. Samalla kehitettiin ilmastoriskien arviointi- ja ennakointityökalu, jonka avulla voidaan tunnistaa epävarmuuksia sekä arvioida vaikutuksia liiketoimintaan.

Lounais-Suomen poliisissa työskennellyttä entistä poliisimiestä epäillään seksuaalirikoksista

Esitutkinta on valmistunut asiakokonaisuudessa, jossa on epäilty poliisimiehen tehneen seksuaalirikoksia vapaa-aikanaan hierojan sivutoimensa yhteydessä Satakunnassa. Poliisimiehellä on ollut Lounais-Suomen poliisilaitoksen myöntämä sivutoimilupa hierojana toimimiseen.

Kiinteistöliitto huolissaan riskiparvekkeiden turvallisuudesta

Runosmäessä sattui alkuvuonna läheltä piti -tilanne, kun parvekkeen kuitusementtilevy petti asukkaan alta. Talon parvekkeet ovat yhä käyttökiellossa.

Taloyhtiöt eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin riskiparvekkeiden turvallisuuden varmistamiseksi, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Riskiparvekkeiksi on viimeaikaisten onnettomuuksien vuoksi luokiteltu sellaiset parvekkeet, joissa kaiteiden putoamiselta suojaavana rakenteena toimii kuitusementtilevy tai lasi.

Luottojen maksuviiveistä tai erääntymisestä tulee jatkossa Suomi.fi-viesti

Positiivinen luottotietorekisteri lähettää yksityishenkilöille 20. marraskuuta alkaen viestin, kun luotonantaja ilmoittaa rekisteriin maksuviiveen jollekin hänen luotolleen tai eräännyttää jonkin luoton kokonaan maksettavaksi. Ilmoitus lähetetään ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-viestien kautta. Jos henkilöllä ei ole Suomi.fi-viestejä käytössä, hän saa viestin paperipostilla. Paperikirjeitä lähetetään 2. joulukuuta alkaen.

K-Market Moisio sai lisää tilaa ilman laajennusta

Pauliina ja Vesa Viljainen.

Pohjois-Turussa Moision liittymän kupeessa sijaitseva K-Market Moisio on uudistettu ilman laajennusta. Vajaat kolme kuukautta kestäneen remontin aikana kauppa ei ollut päivääkään kiinni. Uudistunutta kauppaa juhlitaan kakkukahvein torstaina 19. marraskuuta.

Ajoissa tunnistettu keuhkoahtaumatauti auttaa säilyttämään elämänlaatua

Keuhkoahtaumatautia sairastaa Suomessa noin 5–10 prosenttia aikuisväestöstä. Sairastavuus lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen. Suurin yksittäinen tekijä sairauden takana on monivuotinen altistus tupakalle ja sen savulle. Jo kymmenen askivuotta aiheuttaa selviä terveysriskejä. Hoitoon hakeudutaan yleensä silloin, kun keuhkoahtaumatauti on oireillut pidempään eri tavoin.

Turku täyttyy tapahtumista joulun alla

Joulumarkkinat Suurtorilla ovat yksi Turun joulun suurtapahtumista. Kuva on viime vuodelta.

Joulukaupunki Turku täyttyy jälleen lukuisista suurista ja pienemmistä tapahtumista. Joulukausi käynnistyy suurella jouluavauksella lauantaina 28. marraskuuta ja jatkuu aina loppiaiseen saakka.

Näköislehti

Urheilu

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.

Otto Salin TPS-paitaan loppukaudeksi

Otto Salin.

TPS:ssä kausina 2023–24 ja 2024–25 pelannut puolustaja Otto Salin palaa Turkuun. Oikealta ampuva puolustaja palaa mustavalkoisiin loppukauden mittaisella lainasopimuksella NHL-seura Los Angeles Kingsin organisaatiosta.

Puukkokatsomo: Boikotin on pidettävä

Kansainvälisen jääkiekkoliiton linjaus ottaa Venäjä takaisin arvokisoihin on nostattanut viime aikoina laineita kiekkopiireissä.