Fimbul Taiteilijatalo löytyy vanhalta Pääskyvuoren kasarmialueelta. Ihan Fimbulin naapurissa lymyilee turkulaisten kuvanveistäjien perustama pronssivalimo Jöötti ry, joka alkaa olla jo aika legendaarisen toimijan maineessa turkulaisella taidekentällä.

Neljä paikallista kuvanveistäjää perusti rohkeasti oman valimon vuonna 1990, koska Turusta ei sellaista silloin löytynyt. Valimo toimi lähes 20 vuotta Jokikadulla. Kun kaupunki kauppasi kiinteistön alta pois, löytyi valimolle uudet tilat Pääskyvuoren kasarmialueen vanhasta keittiörakennuksesta.

– Kävimme jo vuonna 2006 katsomassa tiloja. Ajattelimme alkuun, että paikka on jotenkin syrjässä. Myös se pohditutti, kun paikan piti kestää erittäin kuumia lämpötiloja. Kuulin myöhemmin, että myös armeijalla oli ollut valimo samassa rakennuksessa 1950-luvulla. Rakennus palasi vähän kuin juurilleen, yhdistyksen perustajiin kuuluva Maarit Nissilä muistelee.

Jöötin jäseneksi on hyväksytty vain ja ainoastaan pronssivalutekniikan hallitsevia kuvanveistäjiä. Valimo on tänä päivänä koko Suomenkin mittakaavassa aivan ainutlaatuinen yhteisö, sillä se on ainoa metallivaluun erikoistuneiden kuvanveistäjien yhteinen työtila.

– Pronssi kiinnosti materiaalina. Erik Mäkisellä oli valukokemusta ja minä olin käynyt alan kurssin. Saimme Taiken apurahalla upokasuunin. Tärkeää oli, että pystyimme valamaan alusta alkaen nimenomaan itse. Nyt olemme pitkäikäisin ja parhaiten varustettu valimo ja hyvin ylpeitä näistä puitteista, Nissilä myöntää.

Jöötissä on nyt yhteensä 19 jäsentä, vaihtuvuutta on jonkin verran. Ammattitaidon ja kokemuksen täytyy kiertää yhdistyksen sisällä, sillä ulkopuolelta on vaikea saada tietoa. Ammattivalureilla on usein omat niksinsä, joita he eivät kylillä huutele. Taiteilijat pystyvät omassa valimossa käymään kaikki luovat ja tekniset työvaiheet keskenään huolella läpi.

– Muottivaiheeseen asti pärjää yksin, mutta itse valuun tarvitaan vähintään kaksi, mieluummin kolme henkilöä, Nissilä tarkentaa.

Valimo mahdollistaa pronssin ja muiden metallien työstämisen niin sanotulla cire perdue -menetelmällä. Mutta tiloissa harjoitetaan metallin työstämistä myös hitsaamalla, leikkaamalla ja taivuttamalla. Kestävä ja tarkka pronssi on kuitenkin materiaalina yliveto.

– Kun me aikanaan aloitimme, pidettiin pronssia jopa vanhanaikaisena materiaalina. Teimme myös uusia oivalluksia, miten sitä kannattaa käyttää. Pronssi on kestävää sekä ilmeikästä ja sitä voi yhdistellä muihinkin materiaaleihin, mutta käsittely vaatii myös tarkkuutta, Nissilä tietää kokemuksesta.

Jöötti on teknisten puitteiden lisäksi myös erinomainen taide- ja työyhteisö. Yhteiset näyttelyprojektit ja lukemattomat tunnit muotinpoltto- ja upokasuunin äärellä ovat vahvistaneet yhteishenkeä vuosi vuodelta.

Myös näyttelyt ovat aina olleet osa Jöötin toimintaa, viimeksi iso näyttely Turun linnassa 2020. Turun Taidehallissa on parhaillaan Turun Taiteilijaseuran 99. vuosinäyttely, joka on auki helmikuun lopulle asti. Myös jöötiläisillä on edustus näyttelyssä.

Nissilällä on arvokas vinkki sellaisille nuorille taiteilijoille, jotka valmistuvat taidekoulusta, ja joita pronssivalu kiinnostaa. Hän uskoo, että yhdistyksen jäsenmaksulle saa korvaamatonta vastinetta.

– Yhteistyö Taideakatemian kanssa on pelannut ja poikinut myös uusia innokkaita jäseniä. Meillä on kaksi sellaista asiaa, joita ei ulkopuolelta saa. Loistavat olosuhteet sekä tieto, Nissilä alleviivaa.

Jöötti on terminä valureiden omaa valuslangia ja tarkoittaa valumuotin suppilo-osaa, johon sula pronssi kaadetaan. Jöötistä pronssi valuu kanavaa pitkin itse muottiin.

Heikki Möttönen