Ulkomaisista verkkokaupoista tilattu alkoholi tekee kymmenien miljoonien loven valtion verotuloihin vuosittain. Marraskuusta alkaen Tulli ja Verohallinto tehostavat ulkomaisista verkkokaupoista ostetun alkoholin verovalvontaa, jotta valmisteverot saadaan kerättyä. Osa alkoholitilauksista pysähtyy marraskuusta alkaen Tulliin. Myös tilaajille tulee veroja maksettavaksi.

Valtio menettää vuosittain arviolta 80–100 miljoonaa euroa verotuloja siksi, että ulkomaisista verkkokaupoista tilatusta alkoholista ei makseta veroja Suomeen. Alkoholin nettitilaaminen lisääntyi erityisesti korona-aikana.

Tulli ja Verohallinto tehostavat alkoholin nettikaupan verovalvontaa marraskuusta alkaen.

Valtiovarainministeriö myönsi Verohallinnolle ja Tullille keväällä lähes kolmen miljoonan euron rahoituksen tehovalvontaan, joka jatkuu ainakin vuoden 2023 loppuun.

– Alkoholin nettikauppa lisääntyi merkittävästi koronavuosina, ja ilmiön suosio perustuu lähes täysin siihen, että verot jäävät maksamatta. Tehokkaalla valvonnalla haluamme varmistua siitä, että jatkossa verot tulevat maksetuksi myös verkosta tilatusta alkoholista, sanoo Verohallinnon ohjaus- ja valvontapäällikkö Sami Peltola.

Suomessa Verohallinto vastaa valmisteverotuksesta. Tulli vastaa konkreettisista valvontatoimista alkoholin maahantuonnin yhteydessä.

– Valvomme Suomeen tulevia alkoholitilauksia tietopohjaisen riskianalyysimme avulla sekä normaalina tullivalvontana rajanylityspaikoilla. Toimeenpanevana viranomaisena huolehdimme siitä, että valvonta on mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja tehokasta ja pysäytämme luonnollisesti kaikki havaitsemamme säännöstenvastaiset kuljetukset, kertoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan Suomeen tilattiin vuonna 2021 kaikkiaan 33 miljoonaa litraa alkoholijuomia ulkomaisista verkkokaupoista. Verkosta ostetun alkoholin tilausmäärät olivat kasvussa jo ennen koronaa, mutta vuosina 2019–21 määrät noin kolminkertaistuivat.

Marraskuusta alkaen Tulli pysäyttää havaitut alkoholitilaukset, esimerkiksi satamissa, ja selvittää Verohallinnolta, onko niistä maksettu vaaditut vakuudet ja tehty ennakkoilmoitukset. Pysäytys kestää aina vähintäänkin jatkoselvitysten ajan.

Jos ilmoitus ja vakuus ovat hoitamatta ja vastuu veroista kuuluu viranomaistietojen perusteella myyjälle, Verohallinto tekee haltuunottopäätöksen ja tilaus jää odottamaan verojen maksua. Jos myyjä ei maksa sille määrättyjä veroja kuuden kuukauden sisällä, Tullilla on oikeus hävittää haltuun otetut tuotteet.

Juomien haltuunoton tarkoituksena on varmistaa, että myyjä maksaa verot Suomeen.

Tapauksissa, joissa vastuu alkoholitilauksen veroista on ostajalla, tilausta ei varastoida odottamaan verojen maksua, vaan tilaus kulkee selvitysten jälkeen Tullista asiakkaalle. Jos verot ovat maksamatta, Verohallinto lähettää asiakkaalle jälkikäteen verotuspäätöksen.

– Karkeasti arvioituna verkosta tilatun edullisen oluttölkin hinta kaksinkertaistuu, kun myös verot tulevat maksettaviksi, sanoo Peltola.

Viranomaiset ilmoittavat tilauksen pysäyttämisestä ja haltuun ottamisesta alkoholituotteita kuljettaneelle yhtiölle ja tuotteet myyneelle yritykselle.

Alkoholitilauksia tehneitä asiakkaita Tulli ja Verohallinto kehottavat olemaan yhteydessä verkkokauppaan, josta juomat on tilattu.

– Tilanteissa, joissa verovelvollisuus kuuluu alkoholituotteita myyneelle yritykselle, viranomaiset eivät voi olla yhteydessä tuotteita tilanneisiin asiakkaisiin, koska kyse on yrityksen ja Verohallinnon välisestä asiasta. Mahdolliset tiedustelut omiin tilauksiin liittyen kannattaa siis osoittaa myyjäyritykselle, Peltola sanoo.

Alkoholijuomista maksetaan kahta valmisteveroa: alkoholiveroa ja juomapakkausveroa. Jos alkoholia tilaa toisessa EU-maassa sijaitsevasta verkkokaupasta, vastuu verojen maksamisesta riippuu siitä, miten tilauksen kuljetus on järjestetty.

Jos alkoholia tilaa EU:n ulkopuolelta, asiakkaan pitää tehdä tilauksesta tulli-ilmoitus sekä maksaa arvonlisävero, mahdollinen tullimaksu ja valmisteverot tullauksen yhteydessä.

Jos alkoholia verkkokaupassa myyvä EU-maassa sijaitseva yritys järjestää tuotteille kuljetuksen Suomeen, kyse on etämyynnistä, jolloin verovelvollisuus on myyjällä. Myyjä vastaa veroista myös silloin, kun se suosittelee asiakasta käyttämään tiettyjä kuljetusliikkeitä tai muutoin osallistuu kuljetuksen järjestelyihin.

– Jo se, että verkkokaupan tilaussivulla on linkki kuljetusta hoitavan yrityksen verkkosivuille tarkoittaa sitä, että velvollisuus verojen maksamisesta on myyjällä. Ostajan kannattaa muistaa, että verkkokaupassa alkoholijuoman houkuttelevan halpa hinta on yleensä aina merkki siitä, että veroja ei ole maksettu, Peltola sanoo.

Etäostojen yhteydessä myös tuotteen kuljettamiseen osallistunut yhtiö voi tietyissä tapauksissa olla vastuussa verojen maksamisesta.

Jos asiakas sen sijaan tilaa alkoholia EU-maassa sijaitsevasta verkkokaupasta ja järjestää tilaukselle itse kuljetuksen, kyse on etäostamisesta, jolloin vastuu veroista on ostajalla. Ostajan pitää tehdä OmaVerossa ennakkoilmoitus ja maksaa valmisteveron määrää vastaava vakuus ennen kuin tilaus saapuu Suomeen.

Verojen osuus verkkokaupasta ostettujen juomien hinnasta: 24 tölkin (0,33 l) pakkaus keskiolutta (4,6 %) maksaa ulkomaisessa verkkokaupassa 13,90 euroa. Keskioluen alkoholivero on 13,86 euroa ja tölkissä myytävän juoman juomapakkausvero 4,03 euroa. Valmisteverojen osuus yhteensä 17,89 euroa ja verollinen hinta 24 tölkille yhteensä 31,79 euroa.

Kolmen litran hanapakkaus punaviiniä (12,5 %) maksaa ulkomaisessa verkkokaupassa 11,90 euroa. Viinin alkoholivero on 12,63 euroa ja juomapakkausvero 1,53 euroa. Valmisteverojen osuus yhteensä 14,16 euroa ja verollinen hinta hanapakkaukselle yhteensä 26,06 euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)