Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ennustaa, että euriborien nousu seisahtuisi ennen ensi vuoden kesää. Suomalaisten ennustetaan hyödyntävän jatkossa enemmän asuntolainojen lyhennysvapaita tasoittamaan nousevien rahoitus- ja elinkustannusten vaikutusta talouteen.

Inflaatio on kiihtynyt nopeasti tämän vuoden aikana ja nostanut suomalaisten asumiskustannuksia. Myös asumisen rahoituskulut ovat kasvaneet korkojen nousun myötä. Asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on noussut yli 2,5 prosenttiin.

– Rahoitusmarkkinoilla hinnoitellaan tällä hetkellä merkittävää todennäköisyyttä vielä suuremmalle korkojen nousulle ensi vuonna. Korot ovat nousseet vauhdilla oltuaan vuosia ennätyksellisen matalalla. Toisaalta asuntolainojen korot pysyvät Suomessa melko matalina verrattuna inflaatioon tai ansiotason nousuun, Kuoppamäki sanoo.

Kuoppamäki ennakoi, että ohjauskorkoja nostetaan EKP:n neuvoston kokouksissa lokakuussa, joulukuussa ja helmikuussa. Korkojen nostosykli jäänee verrattain lyhyeksi, kun taantumariski kohoaa ensi vuotta kohden.

– Taantumariski pakottanee EKP:n keskeyttämään koronnostosyklinsä markkinan hinnoittelua aikaisemmin. Taantuma myös vähentäisi inflaatiopaineita. Tämä tarkoittaisi euriborien nousun seisahtuista jo ennen ensi kesää, hän sanoo.

Kuoppamäen mukaan yksittäisen asuntovelallisen kannattaa kuitenkin varautua, että korot vielä nousevat nykytasoilta. Asuntolainoihin sisältyy mahdollisuus tasoittaa omaa talouttaan lyhennysvapaan muodossa. Kuoppamäki ennakoikin lyhennysvapaiden yleistyvän, kun kotitaloudet tarvitsevat joustomahdollisuuksia oman talouden hallintaan.

Asuntomarkkinat toimivat vilkkaasti koronakriisin aikana, mutta viime aikoina kaupankäynti on hiljentynyt. Kuluttajien luottamuskyselyn mukaan kotitalouksien asunnon ostoaikeet laskivat syyskuussa ja ovat nyt jo hieman koronaa edeltänyttä aikaa matalammalla.

Suomen Pankin mukaan omistusasuntolainoja nostettiin kesä-elokuussa 17 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin kesällä 27 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

– Vaikka kauppamäärät vähenevät, asuntomarkkinoiden tilanne on arviomme mukaan edelleen vakaa. Suomen hintataso ei ole noussut erityisen rajusti ja asuntojen pakkomyynneiltä voidaan välttyä, mikäli työllisyystilanne pysyy kohtuullisena, Kuoppamäki sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan käytettyjen osakeasuntojen hinnat nousivat toisella neljänneksellä koko maassa 1,7 prosenttia verrattuna edellisvuoteen ja 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Uudistuotantoa tulee nyt tarjolle melko runsaasti, mutta rakennuslupia on haettu vähemmän ja rakentaminen hiljenee 2023.

– Käytettyjen asuntojen hinnat nousivat vielä heinäkuussa, vaikka kaupankäynti laimentui, mutta elokuussa hinnat laskivat 1,4 prosenttia heinäkuusta. Asuntojen hinnat saattavat laskea hieman lisää loppuvuonna, mutta koko vuoden mittaan ennustamme hintojen nousevan keskimäärin 1,5 prosenttia viime vuodesta. Ensi vuonna arvioimme asuntojen hintojen laskevan koko maan tasolla 1,0 prosenttia, Kuoppamäki sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)