Nimpparisankari: Anna on kaimoihin tottunut
Turun kaupungin näyttelyamanuenssi Anna Perälä on yksi Suomen lähes 30 000 Annasta. Nimi onkin yksi maamme yleisimmistä naisten kutsumanimistä. Nimellä on myös pitkät perinteet. Suomessakin sillä on ollut kaksi suosiohuippua. Anna oli erittäin suosittu 1900-luvun alussa ja uudelleen 1980-luvun alussa.
– On ollut jotenkin itsestään selvää, että kaimoja on aina ollut paljon. Olen aina tykännyt silti nimestäni, toteaa vuonna 1987 syntynyt Perälä.
Anna nimen suosiosta kertoo sekin, että Perälän syntyessä nimen suurimmat suosiohuiput oli jo ohitettu, mutta nimi oli silti suosituin tyttöjen etunimi. Vuonna 1987 yli 800 lasta sai kutsumanimekseen Annan.
– Nimessäni ainoastaan se on jäänyt hieman harmittamaan, että se on niin lyhyt ja ytimekäs. Siitä ei oikein muodostu mitään lempinimiä. Kouluaikoina kavereillani oli vaikka mitä lempinimiä, mutta minulla ei oikein ollut mitään, Perälä sanoo.
Perälä on pitänyt nimestään myös sen historiallisuuden vuoksi.
– Tuntuu hienolta, että nimeen liittyy niin paljon historiaa. Se on ollut esimerkiksi monien hallitsijoiden nimenä. Kun suuntauduin taidehistoriaa opiskelemaan, tuntui erityisen hienolta, että Leonardo da Vinci on maalannut taulun Pyhä Anna kolmantena, Perälä iloitsee.
Hänen vanhemmillaan oli muitakin nimivaihtoehtoja. Luontoaiheiset nimet, muun muassa Tuuli, saivat pohdinnan jälkeen väistyä. Lopullinen niitti päätökseen oli joulukortteihin päätynyt Anna-nimi.
– Synnyin joulukuussa. Vanhempani olivat miettineet Annaa. Kun isäni sitten lähti synnytyslaitokselta kotiin, hän kirjoitti lähettämistä odottaneisiin joulukortteihin Annan. Sen jälkeen nimeä ei oikein olisi voinutkaan enää vaihtaa.
Nimipäiväänsä Perälä ei ole koskaan juhlinut.
– Olen syntynyt vain pari päivää nimipäiväni jälkeen, 11. joulukuuta. Juhlapäivät menevät niin lähekkäin, ettei nimipäivää ole koskaan juhlittu. Syntymäpäivä on ollut aina se isompi juhlapäivä itselleni, Perälä toteaa.
Annan nimipäivä on 9. joulukuuta.
Ilkka Lappi