Liikenneturva muistuttaa, että eläimeen törmätessä on huolehdittava kaikkien tielläliikkujien turvallisuudesta ja siitä, ettei eläin joudu kärsimään. Luontokappaletta autetaan, jos se suinkin on mahdollista. Isomman eläimen kanssa kolaroitaessa on aina ilmoitettava asiasta poliisille. Myös onnettomuuteen joutuneesta lemmikistä, koirasta tai kissasta pitää ilmoittaa poliisille, jos omistaja ei ole paikalla. Lemmikki on myös toimitettava hoitoon, vaikkei omistajaa tavoitettaisikaan.

Etenkin kesäisin teillä liikkuu ajoneuvojen lisäksi runsaasti isompia ja pienempiä villieläimiä, joita valitettavasti myös jää aika ajoin auton alle. Noin kaksi kolmesta (68 %) Liikenneturvan kyselyyn* vastanneesta suomalaisesta oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että tietäisi miten toimia, jos törmää autolla peuraan.

– Isomman eläimen kuten peuran kanssa kolaroitaessa on aina ilmoitettava asiasta poliisille. Muuta liikennettä on varoitettava viemällä varoituskolmio asianmukaiseen paikkaan. Jos eläin on kuollut, voi sen siirtää mahdollisuuksien mukaan turvallisesti pientareelle. Hätäkeskukseen (112) soittamalla saa viranomaisapua ja ohjeita tällaisiin tilanteisiin. Soitto varmasti helpottaa tapauksen jälkipuintia, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen.

Vaikka kyse olisi pienemmästä eläimestä, on kuljettajalla aina eettinen velvollisuus mennä katsomaan, miten sille kävi – tietysti muu liikenne ja turvallisuus huomioiden. Ensisijainen velvollisuus on varmistua, voiko eläintä vielä auttaa. Pahasti loukkaantunut eläin on lopetettava. Asiasta voi myös ilmoittaa poliisille, joka voi hoitaa tehtävän autoilijan puolesta.

– Kitumaan ei siis luontokappaleita pidä jättää. Vahingon sattuessa on puntaroitava, pystyykö paikalla ylipäätään turvallisesti pysähtymään ja sen jälkeen siirtämään eläintä pois tieltä. Jos se onnistuu, on tehtävä itsensä mahdollisimman näkyväksi muille tienkäyttäjille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi huomioliivin ja autossa hätävilkkujen käyttöä. Turvallisuus aina ensin, Taskinen painottaa.

Törmäyksiä eläinten kanssa voi tietysti ehkäistä ajamalla ennakoiden. Riittävän alhainen nopeus ja kunnon turvavälien pitäminen antavat pelivaraa äkkinäisiin tilanteisiin. Näin kuljettajalla on paremmat mahdollisuudet havaita tielle tullut eläin ja tarpeen mukaan väistää sitä. Jos eläin juoksee tielle, kannattaa väistöä yrittää sen takaa.

– Isommat eläimet, kuten hirvet, peurat, kauriit ja porot, uhkaavat autossa olevien turvallisuutta ja väistäminen mahdollisuuksien mukaan on välttämätöntä. Pienten eläinten kohdalla on kuitenkin harkittava tarkkaan, kannattaako väistöliikettä tehdä, jotta ei aiheuttaisi vaaraa itselleen tai muille. Omalla toiminnalla ei pidä lisätä riskejä, Taskinen muistuttaa.

Jos onnettomuuteen joutuneessa ajoneuvossa on koira tai muu lemmikki, on se käytettävä eläinlääkärin tarkistuksessa. Erityisen tärkeää se on silloin, jos lemmikki on loukkaantunut. Onnettomuusautossa ollutta koiraa ei missään nimessä pidä päästää irti, sillä se voi helposti karata. Tämän tiesikin lähes jokainen (97,5 %) Liikenneturvan koirakyselyyn vastannut.

– Koiraa pyritään hoitamaan kolaripaikalla kuten ihmistäkin. Shokissa oleva loukkaantunut koira saattaa kuitenkin yrittää puolustaa itseään ja purra jopa omistajaansa, joten koiran kuonon voi sitoa varovasti tai käyttää kuonokoppaa. Tämän tiesikin useampi kuin kahdeksan kymmenestä (84 %) kyselyymme vastanneesta, Taskinen sanoo.

Huolehdi joka tilanteessa sekä omasta että muiden tielläliikkujien turvallisuudesta. Ennakoi ja pidä pelivaraa sekä kelivaraa, niin voit välttää törmäyksen eläimiin.

Harkitse väistämistarve ja -mahdollisuudet tarkkaan pieneläinten kohdalla. Jos vahinko sattuu: pysähdy ja tarkista miten eläimelle kävi, jos se on turvallisesti mahdollista.

Ota tarvittaessa yhteys hätäkeskukseen ja poliisiin (112). Jos onnettomuusautossa tai tiellä on loukkaantunut koira tai muu lemmikki, on se pidettävä kytkettynä ja toimitettava hoitoon.

Liikenneturva selvitti suomalaisten liikenneasenteita ja -tietämystä touko-kesäkuussa. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 003 henkilöä, joista autoilevia oli 822. Kysely toteutettiin online-kyselynä ja näyte edustaa 15–79-vuotiaita suomalaisia.

Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä koiran kanssa kulkemisesta liikenteessä. Verkkokyselyyn vastasi yhteensä 1 322 henkilöä. Vastaajista 96 prosentilla oli joko itsellä tai perheessä koira. Autolla koiraa tai koiria kuljetti 94 prosenttia vastanneista (N=1244).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)