Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan viime vuoden lopussa työttömien työnhakijoiden määrä väheni 13,5 prosenttia edellisvuodesta 256 500 työttömään. Vuoden 2015 työttömyyshuipusta määrä on vähentynyt yhteensä 118 400 henkilöllä. Pitkittyneen työttömyyden huippu taittui 1–2 vuotta lyhytaikaisempaa työttömyyttä myöhemmin.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto kuvaa vuoden lopun väestön taloudellista toimintaa. Vuonna 2018 työttömiä työnhakijoita oli 256 500, joista yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 25,8 prosenttia. Työttömiä oli määrällisesti eniten 55–64-vuotiaissa (64 900 työtöntä) sekä 25–34-vuotiaissa (55 300) ja vähiten 16–24-vuotiaissa (33 800). Kaikista työttömistä miehiä oli 56,6 prosenttia. Sukupuolten välinen ero työttömien määrässä oli suurin 16–24-vuotiaissa (62,0 % miehiä) ja pienin 35–44-vuotiaissa (54,5 % miehiä).

Aikasarjatarkastelussa vuoden lopun työttömien määrä nousi vuodesta 2011 vuoteen 2015 yhteensä 46,0 prosenttia 374 900 henkilöön. Vuosina 2015–18 työttömien määrä laski 118 400 henkilöllä noin vuoden 2011 tasolle. 2010-luvun alkupuolella sekä lyhytaikainen että pidempiaikainen (yhtäjaksoinen) työttömyys kasvoivat likimain yhtä paljon.

Työttömyyshuippua seuranneessa työttömyyden vähenemisessä lyhytkestoisempi työttömyys kääntyi laskuun vuosista 2014 ja 2015 lähtien ja pitkäaikaistyöttömyys 1–2 vuotta tätä myöhemmin. Vuosien 2016–18 aikana yli vuoden työttömänä olleiden määrä laski 121 700 työttömästä 66 200 työttömään. Huomioitavaa on, että 2016–17 välinen työttömien väheneminen selittyy osin vuonna 2017 aloitetuilla työttömien työnhakijoiden määräaikaishaastatteluilla, jonka myötä työnhakijarekisteristä poistettiin arviolta 20 000–30 000 henkilöä. Aiemmin tällainen väestö oli luokittunut erityisesti pitkäaikaistyöttömäksi.

Väestöryhmien välisiä eroja työttömyyden kestossa tarkasteltiin pitkäaikaistyöttömyysasteella, joka tässä määriteltiin yli vuoden työttömänä olleiden osuudeksi kaikista työttömistä. Vuonna 2018 miesten pitkäaikaistyöttömyysaste oli 27,1 prosenttia ja naisten 24,1 prosenttia.

Yli vuoden työttömänä olleiden osuus oli selkeästi suurempi vanhemmissa ikäryhmissä: 16–24-vuotiailla osuus oli 6,0 prosenttia, 35–44-vuotiailla 24,3 prosenttia ja 55–64-vuotiailla 42,3 prosenttia. Naisilla työttömyys oli keskimäärin lyhytkestoisempaa kaikissa ikäryhmissä. Suurin sukupuolten ero pitkäaikaistyöttömyysasteessa oli 35–44-vuotiaissa (6 prosenttiyksikköä) ja pienin ero 16–24-vuotiaissa (0,8 prosenttiyksikköä).

Vuonna 2018 pitkäaikaistyöttömyysaste oli suurempi ylemmissä koulutusryhmissä. Yli vuoden työttömien osuus oli perusasteen koulutuksen omaavilla 24,3 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaneilla 25,2–25,9 prosenttia.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla pitkäaikaistyöttömyysaste oli selvästi korkeampi, 31,3 prosenttia. Korkeampi koulutus ei näyttäisi suojaavan työtöntä työttömyyden pitkittymiseltä. Koulutusryhmien erot pitkäaikaistyöttömyysasteessa selittynevät osin ylempien koulutusryhmien korkeammalla keski-iällä. Korkea-asteen tutkinnoiksi luokiteltiin kaikki toisen asteen tutkintoa ylemmät tutkinnot (ml. opistoasteen tutkinnot).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)