THL:n asettama asiantuntijaryhmä on linjannut, että kaikki C-hepatiittitartunnan saaneet tulisi hoitaa. Munuais- ja maksaliitto on huolissaan, että kaikki hoitoa tarvitsevat eivät silti pääse kunnissa hoidon piiriin. Tartunnan saaneiden hoito vähentää myös uusia tartuntoja.

C-hepatiitti on yleisin virushepatiitti Suomessa. Sen kantajia arvioidaan olevan maassamme tällä hetkellä 22 000. Vuonna 2018 C-hepatiittitartuntoja todettiin 1165. Vuosittain todetaan reilut 1100 uutta tartuntaa, joista suurin osa on 20–29-vuotiailla nuorilla.

THL:n asettaman asiantuntijaryhmän valmistelema C-hepatiitin hoitopolku julkaistiin 8. toukokuuta.

– Munuais- ja maksaliitto on vaatinut jo pitkään kaikkien tartunnan saaneiden hoitoa. Nyt julkaistu hoitopolku on askel oikeaan suuntaan, mutta kaikki hoitoa tarvitsevat eivät silti pääse hoidon piiriin, jos kuntia ei velvoiteta ulottamaan C-hepatiitin hoitoa kaikkiin riskiryhmiin, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

Suomessa hoidettiin viime vuonna noin 1 500 C-hepatiittitartunnan saanutta. WHO:n julkaiseman strategian mukaan tartuntoja vähennetään maailmanlaajuisesti 90 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

– Siirrymme maksavaurion hoidosta infektion hoitoon. Samalla hoito on siirtymässä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, paitsi niiden osalta, joilla jo on kirroositason maksasairaus, jokin muu vakava krooninen sairaus tai hoitoa on annettu jo aiemmin, kertoo professori Martti Färkkilä HUS:sta.

C-hepatiitin hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi sekä siihen liittyvän sairastuvuuden ja kuolleisuuden vähentämiseksi. Hoito poistaa viruksen elimistöstä kokonaan, mutta ei tee immuuniksi uudelle tartunnalle. Mikäli tartunnan saaneelle on jo kehittynyt maksakirroosi, ei onnistunutkaan hoito poista maksasyövän riskiä kokonaan. Muualla Euroopassa C-hepatiitti on yleisin syy maksansiirtoon, mutta sen osuus on nopeasti vähenemässä.

– Maksasairauden eston lisäksi on merkittävää, että voimme helpottaa tartunnan saaneiden psyykkistä kuormaa, jonka tiedossa oleva hoitamaton tartunta on aiheuttanut, muistuttaa Högström.

Lupaus tasa-arvoisesta kohtelusta on helpotus monelle, sillä tartunnan saaneet kohtaavat jokapäiväisessä elämässään paljon ennakkoluuloja. Tartuntojen hoidon lisääntymisen odotetaan laskevan samalla myös uusien tartuntojen määrää, mikä tarkoittaa myös merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.

– C-hepatiitin hoidon laajentaminen myös oireettomiin kantajiin uusien tartuntojen vähentämiseksi on otettava huomioon terveydenhuoltomenojen suunnittelussa ja päättäjien on ymmärrettävä, että tartunnan saaneiden hoito on edullisempaa kuin hoitamatta jättäminen, Högström sanoo.

Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että hoitohenkilökunnan aktiivisen koulutuksen lisäksi tarvitaan yleisiä tiedotuskampanjoita. Varsinkaan nuoret eivät tunne C-hepatiitin tartuntatapoja.

C-hepatiitti tarttuu veren välityksellä. Se on viruksen aiheuttama tarttuva maksasairaus, joka voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasyövälle. Viruksen saaneista valtaosalle kehittyy krooninen C-hepatiitti, mikä voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasolusyövälle vuosikymmenien kuluessa. C-hepatiittitartunta todetaan verikokeella.

STM:n julkaisema C-hepatiitin hoitopolku: Maksasairauden hoidosta infektion eliminaatioon löytyy osoitteesta http://www.julkari.fi/handle/10024/138094.

Munuais- ja maksaliiton järjestämää Maksaviikkoa vietetään 13.–17. toukokuuta. Viikon aikana on yleisöluentoja ympäri Suomen sekä koulutus hoitohenkilökunnalle. Maksaviikon luentojen aiheina ovat maksalle terveelliset elintavat, rasvamaksa ja C-hepatiitin uudet hoidot.

Viikon aikana liitto järjestää yleisöluennot Helsingissä, Kuopiossa, Turussa ja Tampereella. Maksaviikon järjestämistä tukevat Immuno Diagnostic, Intercept, MSD ja Norgine.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)