Kaksi kolmesta Manner-Suomen kunnasta käyttää palveluseteleitä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä, käy ilmi Kuntaliiton syksyllä tekemästä kyselystä. Palveluseteleiden käyttö on kasvanut voimakkaasti erityisesti terveyspalveluissa, kaikkein eniten niitä käytetään kuitenkin edelleen sosiaalipalveluissa.

Palvelusetelien käyttö terveyspalveluissa on kasvanut huomattavasti. Selvityksen tulosten mukaan terveyspalveluiden seteleiden osuus oli noussut 40 prosenttiin vuoden 2015 tasosta, jolloin terveyspalveluiden palvelusetelit olivat käytössä 26 prosentilla vastaajista. Sosiaalipalveluiden palveluseteleiden osuus puolestaan oli vastaavasti laskenut 74 prosentista 60 prosenttiin.

Kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2015. Sosiaali- ja terveyspalveluissa käytettävien palvelusetelien lisäksi Kuntaliitossa on erikseen selvitetty palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa.

Erikoissairaanhoidossa palvelusetelien määrä on nelinkertaistunut kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Erityisesti Tampereen ympäristökunnissa Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalalla, Pirkkalassa ja Lempäälässä on käytössä ja keskenään yhteneväinen erikoissairaanhoidon palvelusetelijärjestelmä.

– Palveluseteli on löytänyt paikkansa erikoislääkärin vastaanottotoiminnassa, missä setelien määrä on lähes viisinkertaistunut kolmessa vuodessa. Leikkausten ja toimenpiteiden sekä tutkimusten osalta setelien määrät ovat kolminkertaistuneet. Terveyspalveluissa palveluseteliä käytetään yleisimmin kotisairaanhoidossa, terapiapalveluissa, hammaslääkärin vastaanotoilla ja apuvälineissä toteaa erityisasiantuntija Anu Nemlander Kuntaliitosta.

Tämän vuoden kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa myös suhtautumista palveluseteleiden käyttöön valinnanvapauden lisäämisen välineenä. Palvelusetelilakia pidettiin avovastauksissa hyvin toimivana ja palveluseteli nähtiin alkuvaiheessa riittävänä keinona lisätä valinnanvapautta. Vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että valinnanvapauslaille asetettuja tavoitteita voidaan toteuttaa palvelusetelin avulla.

– Palveluseteliä on opittu käyttämän kunnissa ja kuntayhtymissä ja sen käyttöä on laajennettu uusiin palveluihin. Nyt, kun sote-uudistuksen toteutus on viivästynyt, on erityisen tärkeää, että palvelusetelin kehittämistä ei pysäytetä. Markkinatuntemuksen parantaminen, palvelujen tuotteistus ja setelin arvon määritys vaativat osaamista, joka on siirrettävissä myöhemmin käynnistyviin asiakassetelin kokeiluihin ja uusiin palvelurakenteisiin, sanoo johtaja Tarja Myllärinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)