Turkulainen Oskari Kulmala kiinnostui älykotijärjestelmän hankkimisesta muutettuaan perheensä kanssa hiljattain uuteen asuntoon. Koska uudessa kodissa usein riittää säätämistä, myös älykotipaketin asentaminen tuntui luontevalta vaihtoehdolta.

– Asia tuli vähän sattumalta vastaan, kun vakuutusyhtiöllä oli mainos, jonka kautta laitteet sai lähes ilmaiseksi. Muutenkin tulee aina kokeiltua kaikkea uutta, niin miksei tällaistakin, Kulmala kertoo.

Kulmalan tilaaman älykotipaketin mukana tuli palovaroitin, liiketunnistin, vesivahinkoilmaisin, kamera, älylamppu ja pari kauko-ohjattavaa pistorasiaa. Kaikki osat ovat yhteydessä keskukseen eli hubiin, joka puolestaan yhdistyy kodin langattomaan verkkoon. Kokonaisuutta voi ohjata älypuhelimella.

Toistaiseksi eniten hyötyä on ollut kamerasta, vaikka Kulmala ei ensin ajatellut edes tarvitsevansa sitä.

– Meidän koira ei ole vielä tottunut olemaan uudessa asunnossa. Yhtenä viikonloppuna jätettiin se illaksi yksin, ja kameran kautta pystyi kätevästi tarkkailemaan, alkoiko se haukkua täällä. Luulisin, että omakotitalon pihalla kamerasta voisi olla kunnolla hyötyä.

Suomen Asuntomessujen esittämän arvion mukaan vasta noin prosentti suomalaisista kodeista on sellaisia, että ne voi luokitella älykodiksi. Määrä voi kuitenkin nousta vauhdilla lähivuosina, kun uusia laitteita ja palveluja ilmaantuu markkinoille.

Älykotien tietoturva herättää monissa huolta. Kun yhä useampi kodinkone on yhteydessä nettiin, potentiaaliset riskit kasvavat. Erityisesti Googlen ja Amazonin ääniohjauksella toimivat laitteet herättävät epäilyjä: mitä kaikkea kodin teknoapurit tallentavat ja mihin?

Kulmala on tietoturvakysymyksistä hyvin perillä. Osittain juuri siksi hän päätyi valitsemaan suomalaisen Cozify-valmistajan älykotipaketin.

– Kyllähän sitä mielellään ostaa kotimaisen vaihtoehdon jo siksi, että sitten ainakin osa yrityksen henkilöstöstä on Suomessa. Tietoturvaan suhtaudutaan Suomessa kuitenkin aika kriittisellä otteella, ja onhan se data varmasti täällä ihan erilaisessa käsittelyssä kuin jossain Googlella, Kulmala sanoo.

On niitäkin, joiden mielestä koko ajatus älykodista kuulostaa tyhmältä harrastelulta. Mihin ihminen tarvitsee esimerkiksi etäohjattavia lamppuja?

– Mihin tarvitaan kännykkää, jossa on sata sovellusta, kysyy Kulmala takaisin.

– Voihan se aluksi tuntua leikkimiseltä. Mutta kun tarpeeksi moni miettii käyttöä ja se kriittinen massa löytää nämä palvelut, arkea helpottavia juttuja löytyy varmasti. Useinhan monet uudet ideat syntyvät niin, ettei niistä aluksi ole hirveästi hyötyä.

Esa Töykkälä