Valtaosa suomalaisista kannattaa eläketurvan periaatteita eli ansiosidonnaisuutta, koskemattomuutta ja sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen pohjautuvaa rahoitusta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kannattaa vahvasti tai jonkin verran näitä periaatteita. Enemmistö, 66 prosenttia, tukee myös kolmikantaista päätöksentekoa. Nämä periaatteet ovat olleet osa suomalaista työeläkemallia jo sen syntyajoilta, 1960-luvulta lähtien.

Kyselyssä suomalaisten mielipiteitä selvitettiin työeläkkeitä koskevien väittämäparien avulla. Vastaajat valitsivat ja perustelivat kantansa kahden ääripään välillä, joista toinen edusti Suomen nykyistä eläkemallia ja toinen vastakkaista vaihtoehtoa.

– Tulos on jokaisen väittämäparin kohdalla poikkeuksellisen selvä, toteaa tutkimuksen toteuttaneen IROResearch Oy:n asiakkuusjohtaja Hannu Horttana.

– Eläkejärjestelmä tuntuu olevan syvällä suomalaisten oikeustajussa. Vastaajien perusteluissa korostuvat eläkemallin pitkä historia ja rooli yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista, Horttana kertoo.

Suomen työeläkejärjestelmässä maksussa olevat työeläkkeet rahoitetaan pääosin aina työssäkäyvien maksamilla pakollisilla eläkemaksuilla. Tämän yhteisvastuullisen mallin kannalla on 75 prosenttia suomalaisista.

– Nykyaikaa pidetään vahvaa yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä valintoja painottavana aikana. Suomalaisten enemmistö näyttää olevan siitä huolimatta sukupolvien välisen yhteisvastuun kannalla ainakin eläkkeiden kohdalla, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Vain 13 prosenttia suomalaisista on vahvasti tai osittain sitä mieltä, että vastuuta eläkeajan toimeentulosta pitäisi olla enemmän yksilöllä. Tällöin vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle varauduttaisiin säästämällä itse. Johtavassa asemassa olevista tätä mieltä oli 23 prosenttia.

Nykyistä yhteisvastuullista eläkemallia kannattavien vastaajien mukaan itse säästämällä olisi vaikeaa varautua eläkeaikaan, jonka pituutta kukaan ei etukäteen tiedä. Eläkettä taas maksetaan koko loppuelämä. Vastaajat korostivat myös, että kaikilla ei ole mahdollisuutta varautua säästämällä, ja myös sairaudet tai työttömyys voivat yllättää.

Yksilönvastuuta kannattavien perusteluissa näkyy muun muassa huoli tulevien eläkkeiden rahoituksesta ja väestön ikääntymisen kustannuksista.

Silti vain kymmenen prosenttia on vahvasti tai jonkin verran sitä mieltä, että jo kertyneitä eläkkeitä pitäisi voida leikata, jos rahaa tarvitaan yhteiskunnassa kipeästi muihin tarkoituksiin tai tulevien eläkkeiden rahoitus olisi vaarassa.

– Perusteluissa näkyy huoli eläkeläisten toimeentulosta. Tavallisen eläkeläisen tilanne nähdään vaikeana, sillä eläkkeellä ihmisellä ei todennäköisesti ole enää mahdollisuuksia parantaa omaa rahatilannettaan, Siimes kertoo.

Kaikista suomalaisista 76 prosenttia on sitä mieltä, että eläkkeitä ei saa leikata. Työväestö on vahvimmin sitä mieltä, että kertyneen työeläkkeen pitää olla nykymallin mukaisesti perustuslailla turvattu eli ansaittuja työeläkkeitä ei voi leikata.

Kysymys työeläkkeen ansiosidonnaisuudesta jakaa vastaajia hieman enemmän. Silti 73 prosenttia kannattaa nykyistä mallia, jossa työeläkkeen suuruus määräytyy työuran ansioiden mukaan. He perustelevät sitä oikeudenmukaiseksi ja ahkeruuteen kannustavaksi. Kaikille yhtä suurta eläkettä kannattaa vahvasti tai osittain 15 prosenttia. Heidän mielestään suurituloiset eivät tarvitse yhteistä järjestelmää samalla tavalla kuin pienituloiset.

Suomalaisella työeläkemallilla on pitkät perinteet siinä, että työnantajia ja työntekijöitä edustavat työmarkkinajärjestöt ovat mukana eläkkeitä koskevassa päätöksenteossa. Viime kädessä päätösvalta työeläketurvan sisällöstä ja rahoituksesta on eduskunnalla. Suomalaisista 66 prosenttia on tämän nykyisen tavan kannalla. Vastaajat perustelevat, että eläkkeitä koskevaan päätöksentekoon tarvitaan pelkkää eduskuntaa laajempi näkemys ja osaaminen.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä nykyiseen työeläkemalliin.

– Tulosten perusteella vain 9–15 prosenttia suomalaisista haluaisi rakentaa suomalaista työeläkemallia olennaisesti nykyisestä poikkeavaan suuntaan, Siimes kertoo.

Nämä vastaajat olivat vahvasti tai jonkin verran nykymallin vastaisella kannalla kaikissa väittämissä. Heidän mielestään yksilön vastuuta omasta eläkeajan toimeentulosta pitäisi lisätä, ansiosidonnaista työeläkettä parempi vaihtoehto olisi kaikille saman suuruinen eläke, työeläkkeitä pitäisi voida leikata, ja päätösvalta työeläketurvan sisällöstä ja rahoituksesta pitäisi olla yksinomaan eduskunnalla.

Kyselytutkimuksen tilasivat työeläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva ja Varma, alan etujärjestö Työeläkevakuuttajat Tela ja Kela. Sen toteutti IROResearch Oy. Kysely tehtiin verkkokyselyllä toukokuussa ja siihen osallistui 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä.