Akateemikko ja kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen pronssiin valettu veistos Genius ohjaa nuoruutta hallitsee ylväästi Yliopistonmäen keskusaukiota. Turun yliopiston päärakennukset ovat puolestaan arkkitehti Aarne Ervin käsialaa ja veistos oli mukana jo arkkitehdin alkuperäisessä kokonaissuunnitelmassa.

Ei ollut mikään ihme, että patsaan toteutuksen osalta hätiin kutsuttiin maineikas kyläräätälin poika Wäinö Aaltonen. Patsas kulki alun perin nimellä Muusan kuiskaus, mutta kun se paljastettiin Snellmanin päivänä vuonna 1961, mentiin jo Geniuksella. Patsaan valmistumisen taloudellisena taustatukena toimi turkulainen rakennuspatruuna ja vuorineuvos Veli Arvonen.

Veistos kuvaa jumalaista naisen ulkomuodossa olevaa Genius-henkeä, joka loihtii nuorelle miehelle voimaa ja varmuutta kohti tulevia elämän haasteita. Keskiössä oli jälleen nuori mies, jonka kannustajana toimi joku mystinen hengetär. Patsasta ympäröi vielä komea suihkukaivoallas. Veistos on saavuttanut sen verran vahvan kulttiaseman, että siitä kyhätty myös vajaan puolen metrin korkuisia pienoismalleja.

Urbaanin opiskelijalegendan mukaan patsaan hahmot viittovat vähän kuin vinkiksi opiskelijoille suuntaa kohti Hämeenkadun baareja, tai eräiden piirien mukaan jopa kohti erästä tiettyä baaria. Ja tämä baari oli tietysti älymystön suosima Hämeenportti. Kieltämättä ne kädet sojottavatkin aika suoraan kohti Hämeenkatua.

Pyyteettömän ja edullisen vuosihuollon veistos saa aina keväisin, kun maantieteen ja biologian opiskelijoiden ainejärjestö Synapsi ry pesaisee koko komeuden omana vapputraditionaan.

Yliopiston rehtori Tauno Nurmela ja akateemikko Aaltonen kävivät ennen patsasprojektia keskinäiset hintaneuvottelunsa Helsingin kabineteissa ja loppusummaksi leivottiin sen ajan markoissa vajaa viisi miljoonaa. Nurmela käytti neuvotteluissa taktisesti termiä ”pronssiukko”.

Aaltosen alkuperäinen hintapyyntö olikin yli tuplasti kovempi, mutta kotiseutuhenki taisi vaikuttaa häneen sen verran paljon, että sopuun päästiin lopulta nätisti. Maksumiehen roolissa ollut Arvonenkin nyökkäili loppuhinnalle myöhemmin tyytyväisenä ja maksoi mukisematta viulut.