Yhä useampi taloyhtiö maksaa hallituksen jäsenyydestä palkkiota, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Kerrostaloyhtiöistä palkkiota maksaa noin 80 prosenttia ja rivitaloyhtiöistä hiukan alle puolet. Palkkioiden maksaminen on tavallisempaa pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa.

Taloyhtiöiden hallituksen jäsenille maksaman kokouspalkkion mediaani on 80 euroa, kuukausipalkkion 50 euroa ja vuosipalkkion 250 euroa. Yleensä taloyhtiöt maksavat kokous- tai vuosipalkkiota. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajille maksettavan kokouspalkkion mediaani on 120 euroa, kuukausipalkkion sata euroa ja vuosipalkkion 500 euroa. Palkkiot ovat nousseet viiden viime vuoden aikana jokseenkin yleisen kustannus- ja ansiotason mukaisesti.

– Taloyhtiön hallituksen jäsenet ja puheenjohtajat ovat vastuussa isoista asioista, ja huolellisesti hoidettuna työ vie aikaa. Hallituksen jäsenet hoitavat todennäköisesti naapuriensa arvokkainta omaisuutta. Siihen nähden palkkiot ovat edelleen todella matalia, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva tiedotteessa.

Noin seitsemän kymmenestä kyselyn vastaajasta pitää puheenjohtajien palkkioita työmäärään nähden sopivina. Hallituksen muiden jäsenten palkkioita pitää sopivina kahdeksan kymmenestä. Rivitaloyhtiöissä tyytyväisyys palkkioihin on jonkin verran matalampaa kuin kerrostaloyhtiöissä.

– Rivitaloissa palkkioiden maksaminen on kerrostaloyhtiöitä harvinaisempaa, vaikka hoidettavia asioita voi olla aivan yhtä paljon ja asiat voivat olla aivan yhtä haastavia kuin kerrostalossa. Mitä pienemmäksi taloyhtiön koko menee, sitä enemmän lähestytään ajatusta omakotimaisesta asumisesta ja on vahva talkootyön perinne. Kulut halutaan absoluuttiseen minimiin, Koro-Kanerva toteaa.

Hyvin harva taloyhtiö on valinnut hallitukseensa ulkopuolisia jäseniä. Kyselyn perusteella muita kuin osakasjäseniä on noin kahdessa prosentissa vastanneista. Ne taloyhtiöt, joissa ulkopuolisia hallitusjäseniä on käytetty, ovat kyselyn perusteella erittäin tyytyväisiä heidän toimintaansa.

– Jos hallitukseen joudutaan vuosi toisensa jälkeen lähes pakottamaan epämotivoituneita ihmisiä, ei yhteisten asioiden hoito voi olla parhaalla tolalla. Osakkaiden todennäköisesti elämän arvokkain omaisuus ansaitsee osaavaa ja akuutteihin asioihin paneutuvaa hoitoa. Ammattilainen voi tässä olla suureksi avuksi, Koro-Kanerva sanoo.

Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden hallituksille tehtyyn kyselyyn vastasi 3 621 hallituksen puheenjohtajaa ja 2 739 hallituksen jäsentä kaikkialta Suomesta. Kysely toteutettiin 17.8.–9.9. nettikyselynä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)