Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin ja syöpätutkimuksen professori Panu Jaakkolalle myönnettiin ansioituneen syöpätutkijan Jarmo Karppi -tunnustuspalkinto.

– TYKS-säätiön hallitus on ylpeä voidessaan jakaa ansioituneen syöpätutkijan Jarmo Karppi -tunnustuspalkinnon Turun yliopistossa ja Tyksissä pitkäjänteistä syövän tutkimus- ja lääkekehitystyötä tekevälle professori Panu Jaakkolalle. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Jaakkolan perustutkimuksesta alkanut työ jatkuu aktiivisena lääketutkimuksen parissa, toteaa säätiön toiminnanjohtaja Minna Lukkarinen tiedotteessa.

TYKS-säätiö perusti vuonna 2023 suurlahjoittajansa nimeä kantavan Jarmo Karppi -tunnustuspalkinnon, joka myönnetään ansioituneelle syöpätutkijalle merkittävästä syöpätautien tutkimustyöstä. Palkinto myönnettiin nyt toista kertaa ja se on arvoltaan 15 000 euroa.

– Tutkimukseni kohdistuu sekä syövän solu- ja molekyylibiologiaan että munuaissyöpäpotilaiden hoitoon. Kasvainten hapenpuutteen molekyylibiologia on tutkimukseni ydintä. Kasvainten hapenpuute vaikuttaa syöpäsolujen kasvuun ja syöpähoitojen tehoon sekä solu- ja molekyylibiologisiin mekanismeihin, joilla nämä vaikutukset välittyvät, kertoo Jaakkola.

Jaakkolan tutkijanuralle post doc -jakso Oxfordin yliopistossa vuosina 1998–2001 oli hyvin tuloksellinen. Sir Peter Ratcliffen tutkimusryhmässä etsittiin tuolloin molekulaarisia mekanismeja, joilla solut tunnistavat elimistön happipitoisuuden ja osaavat reagoida hapenpuutteeseen kasvainten kehityksessä.

Tutkimus johti uuden entsymaattisen hapen tunnistusmekanismien löytöön. Tulokset julkaistiin vuonna 2001 ja työryhmän vetäjälle Peter Ratcliffille myönnettiin lääketieteen ja fysiologian Nobel-palkinto vuonna 2019. Palkinnon perusteena Nobel-komitea mainitsi kaksi julkaisua, joissa Jaakkola oli pää- tai osatekijänä.

Vuosina 2001–19 Jaakkola on johtanut tutkimusryhmää Turun biotiedekeskuksessa perehtyen lisää hapenpuutteen molekyyli- ja solubiologisten mekanismien ja syövän

yhteyteen. Hän on osallistunut moniin Tyksin ja Turun yliopiston syöpätutkimuksen infrastruktuureja tukeviin aloitteisiin ja toiminut Auria Biopankin sekä Läntisen syöpäkeskuksen perustamisvaiheen johtajana. Jaakkolan tutkimustyö jatkuu nykyään Medisiina D:ssä syöpälaboratorioiden yhteydessä sekä syöpätautien ja sädehoidon klinikalla, jossa Jaakkola hoitaa potilaita. Kliinisesti suuntautuvissa potilastutkimuksissa yhdistetään uusinta molekyylibiologian tietämystä potilaiden hoitoon.

Jaakkolan johtamassa kliinisessä lääketutkimusyksikössä työskentelee tällä hetkellä ulkopuolisen rahoituksen turvin 20 tutkijaa ja tutkimushoitajaa. Jaakkola on ryhmänjohtaja iCAN- ja InFLAMES-akatemian lippulaivoissa, jotka tähtäävät sekä syövän että immunologiaan perustuvaan lääke- ja diagnostiikkakehitykseen. Jaakkola on perustanut kansallisen uro-onkologisen työryhmän (FIGUG), joka antaa hoito- ja viranomaissuosituksia sekä käynnistää kansallisia kliinisiä tutkimuksia urologisissa syövissä.

Jaakkolan johtamassa Tyksin kliinisessä syöpätutkimusyksikössä on hänen aikanaan aloitettu ensimmäiset varhaisvaiheen ja maailmassa ensimmäisenä ihmisille annettavien syöpälääkkeiden tutkimukset. Kokonaisuudessaan yksikössä on käynnissä useita kymmeniä erityyppisiä syöpälääketutkimuksia.

Syöpä on joukko eri tavoin käyttäytyviä tauteja, joiden ennuste poikkeaa toisistaan. Vuosittain syöpään sairastuu noin 36 000 suomalaista, heistä kaksi kolmesta selviää. Samaan aikaan maassamme elää noin 300 000 ihmistä parannetun tai pitkäaikaisen taudin kanssa. Parantuneiden hoitotulosten taustalla on pitkäjänteinen tutkimustyö, jolla pyritään parantamaan hoitotuloksia niissä syövissä, joissa selviäminen on heikompaa. Näihin kuuluvat muun muassa haima- ja keuhkosyövät. Jaakkolan erityismielenkiinto kohdistuu munuaissyöpään.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)