Keuhkokuume on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä kuolemaan johtavista tartuntataudeista kaikenikäisillä. Keuhkokuumeeseen on aina suhtauduttava vakavana yleisinfektiona, johon sairastuneista noin joka toinen tarvitsee sairaalahoitoa. Erityisen alttiita vakavalle taudille ovat ikääntyneet, pienet lapset ja perussairauksia sairastavat. Keuhkokuumeen taustalla on useita taudinaiheuttajia, kuten bakteerit, virukset ja harvemmin sienet. Keskeisin keino ehkäistä keuhkokuumetta on rokottautuminen.

Maailman keuhkokuumepäivää vietetään 12. marraskuuta ja tauti vaatii vuosittain miljoonia ihmishenkiä. Maailman terveysjärjestö WHO:n tänä vuonna julkaistun raportin mukaan alahengitystieinfektiot, joista merkittävimpiä ovat keuhkokuume ja bronkioliitti, aiheuttivat maailmanlaajuisesti noin 2,7 miljoonaa kuolemaa vuonna 2023. Ne olivat maailman neljänneksi yleisin kuolinsyy ja johtava tartuntatautikuolleisuuden aiheuttaja.

Suomalaisista aikuisista keuhkokuumeeseen sairastuu vuosittain noin 50 000, joista arvion mukaan noin puolet tarvitsevat sairaalahoitoa. Lisäksi sairaalaperäisiä keuhkokuumeita raportoidaan vuosittain noin 5000. THL:n mukaan nuorista ja keski-ikäisistä tautiin kuolee noin yksi sadasta sairastuneesta. Yli 75-vuotiailla kuolleisuus on huomattavasti suurempi, sillä arviolta joka kuudes sairastunut menehtyy.

Keuhkokuume kuormittaa terveydenhuoltoa merkittävästi. Vuonna 2026 julkaistun suomalaisen rekisteritutkimuksen mukaan keuhkokuumeesta kertyi vuosina 2016–19 vuosittain yli 450 000 sairaalahoitopäivää. Tämä vastaa keskimäärin noin 1 200 sairaalassa hoidettavaa aikuista keuhkokuumepotilasta päivittäin.

Keuhkokuume ei ole yksittäinen sairaus, vaan keuhkokudoksen tulehdus, jonka taustalla voi olla moni taudinaiheuttaja. Noin 80 prosenttia aikuisten keuhkokuumeista on bakteeriperäisiä. Yleisin aiheuttajabakteeri on pneumokokki, ja toiseksi yleisin on mykoplasma.

Noin kolmasosassa bakteeriperäisistä keuhkokuumeista on mukana myös virus, kuten influenssa-, RS- tai koronavirus. Pneumokokki-infektio on myös tyypillinen virusinfektion jälkitauti, minkä vuoksi pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta tavataan runsaasti etenkin infektiokausien aikana. Virukset, kuten influenssavirus, koronavirus ja joskus tavalliset flunssavirukset, voivat kuitenkin aiheuttaa keuhkokuumeen myös yksinään.

– Historiallisesti keuhkokuume on ollut tunnettu ja pelätty tappaja. Espanjantaudissa 1900-luvun alussa oli kuolinsyy yleensä pneumokokin aiheuttama keuhkokuume vaikka epidemian aiheuttaja oli uudentyyppinen influenssavirus. Sekä influenssa että pneumokokkitaudit ovat nykyisin rokotuksilla estettävissä olevia tartuntatauteja, joihin kuitenkin sairastuu ja pahimmassa tapauksessa menehtyy Suomessakin tuhansia ihmisiä vuosittain – täysin tarpeettomasti, kertoo Rokotepalvelun vastaava lääkäri Jukka Vakkila tiedotteessa.

Keuhkokuumeen ehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota ympäri vuoden. Vaikka monet keuhkokuumeeseen liittyvät hengitystieinfektiot yleistyvät erityisesti talvikaudella, tautia aiheuttavia bakteeri- ja virusinfektioita esiintyy kaikkina vuodenaikoina.

Pneumokokkirokote ehkäisee pneumokokin aiheuttamia infektioita. Pneumokokki on yksi keskeisimmistä bakteeriperäisen keuhkokuumeen aiheuttajista.

Influenssarokote: ehkäisee influenssaa ja siten vähentää myös sen jälkitautien, kuten keuhkokuumeen riskiä.

RSV-rokote ehkäisee RSV:n aiheuttamia alahengitystieinfektioita, joihin voi liittyä keuhkokuume, erityisesti ikääntyneillä.

Koronarokote vähentää riskiä sairastua covid-19-viruksen aiheuttamaan vakavaan tautimuotoon ja siihen liittyvään keuhkokuumeeseen.

– Influenssaa vastaan on olemassa sekä tavanomainen rokote että erityisesti ikäihmisille tai muuten heikentyneen vastustuskyvyn omaaville kehitetty korkea-annoksinen rokote. Pneumokokkitauteihin taas on moderneja rokotteita, jotka parhaimmillaan tehoavat jopa 21 eri alatyyppiä vastaan yhdellä rokotteella, täsmentää Vakkila.

Muita rokotteita, joilla voidaan ehkäistä keuhkokuumeeseen mahdollisesti johtavia infektioita tai niiden komplikaatioita on esimerkiksi Hib-rokote, hinkuyskärokote sekä tuhkarokko- ja vesirokkorokotteet.

Keuhkokuumeeseen voi sairastua myös perusterve ihminen, mutta vakavan taudin riski on suurentunut erityisesti ikääntyneillä, pienillä lapsilla ja pitkäaikaissairailla, kuten sydän- ja verisuonitauteja, keuhkotauteja, diabetesta sairastavilla. Myös tupakointi ja immuunipuolustusta heikentävät lääkkeet lisäävät riskiä sairastua vaikeaan tautiin. Sairastuminen voi myös pahentaa olemassa olevia pitkäaikaissairauksia.

Keuhkokuumeesta toipuminen on hidasta ja täysi palautuminen vie perusterveellä aikuisellakin yleensä vähintään kuukauden. Väsymystä ja rasitusyskää voi esiintyä pitkään taudin akuutin vaiheen jälkeen.

Yleisiä keuhkokuumeen oireita ovat muun muassa kuume, yskä, hengityksen tihentyminen ja hengenahdistus. Hengittäessä tai yskiessä rintakehässä tai kyljessä voi myös tuntua pistävä kipu. Lasten ja iäkkäiden kohdalla on tärkeä huomioida, että keuhkokuume voi oireilla epätyypillisesti. Ikäihmisillä taudin oireita voi olla pelkkä sekavuus tai äkillinen yleiskunnon lasku. Lapsilla voi esiintyä voipuneisuutta, uneliaisuutta, tihentynyttä hengitystä ja juomisen vähentymistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)