Kasvipohjaiset maidon ja lihan vaihtoehdot tarjoavat kuluttajille ravitsemus- ja ympäristöhyötyjä, mutta niiden turvallisuudessa on eläinperäisistä elintarvikkeista poikkeavia erityispiirteitä. Ruokaviraston ja VTT:n katsausartikkelin mukaan näiden tuotteiden kohdalla on syytä kiinnittää huomiota etenkin homemyrkkyihin, eräisiin metalleihin sekä itiöitä muodostaviin bakteereihin.

Food Science & Nutrition -lehdessä julkaistu katsausartikkeli kokoaa yhteen tutkimustietoa kasvipohjaisten maitovalmisteiden ja lihan vaihtoehtojen kemiallisista ja mikrobiologisista vaaroista sekä ravitsemuksellisista ominaisuuksista. Katsausartikkeli perustuu kansainvälisiin tutkimuksiin, ja suomalaisista maitotuotteiden kasviperäisistä vaihtoehdoista julkaistaan tarkempaa tietoa 17.9. järjestettävässä VEGETURVA-hankkeen loppuseminaarissa.

– Kasvipohjaisten tuotteiden riskiprofiili on erilainen kuin maidolla ja lihalla. Niissä esiintyy joitakin sellaisia kemiallisia vaaroja, joita eläinperäisissä tuotteissa tavataan harvoin, mutta samalla niissä on vähemmän esimerkiksi eläinperäisiin raaka-aineisiin liittyviä taudinaiheuttajia, sanoo tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta tiedotteessa.

Tutkimuskatsauksen mukaan kasvipohjaiset juomat ja lihankorvikkeet voivat sisältää erilaisia homemyrkkyjä eli mykotoksiineja. Erityisesti niin sanottuja uusia tai nousevia mykotoksiineja, kuten enniatiineja ja Alternaria-homeiden tuottamia yhdisteitä, havaittiin useissa tutkimuksissa.

Näitä yhdisteitä ei tällä hetkellä seurata tai säännellä yhtä kattavasti kuin tunnetuimpia mykotoksiineja, eikä niiden terveysvaikutuksista ole vielä riittävästi tietoa.

– Kasvipohjaisten tuotteiden käytön lisääntyessä myös altistuminen joillekin uusille mykotoksiineille voi kasvaa. Siksi niiden esiintymistä ja mahdollisia terveysvaikutuksia on tärkeää tutkia lisää, Suomi toteaa.

Kasvipohjaisten tuotteiden turvallisuus riippuu pitkälti käytetyistä raaka-aineista. Riisiin perustuvissa juomissa on havaittu epäorgaanista arseenia, minkä vuoksi niille on EU:ssa asetettu enimmäispitoisuudet. Katsauksen perusteella myös joidenkin pähkinäpohjaisten juomien arseenipitoisuuksiin olisi syytä kiinnittää jatkossa huomiota.

Tietyissä tuotteissa havaittiin kohonneita alumiinin, nikkelin, lyijyn ja kadmiumin pitoisuuksia. Tutkijat kuitenkin korostavat, että tiedot perustuvat vielä melko rajalliseen aineistoon.

Kasvipohjaisissa lihankorvikkeissa huolta voivat aiheuttaa myös valmistuksen aikana syntyvät yhdisteet, kuten akryyliamidi. Niiden esiintymisestä tuotteissa tarvitaan lisää tutkimustietoa, jota tutkimusryhmän myöhempi hanke, PROTETURVA, tulee antamaan suomalaisista tuotteista.

Suurin osa markkinoilla olevista kasvijuomista lämpökäsitellään tehokkaasti, minkä vuoksi haitallisia mikrobeja tavataan niissä vain harvoin. Yleisimmin tutkimuksissa havaittiin Bacillus cereus -bakteeria, jonka itiöt kestävät kuumennusta.

Kasvipohjaisissa lihan vaihtoehdoissa mikrobiologinen riskiprofiili on monimutkaisempi. Tutkimuksissa on havaittu muun muassa Listeria monocytogenes-, Salmonella- ja Clostridium-sukuun kuuluvia bakteereja. Riskit liittyvät erityisesti raaka-aineisiin, valmistusprosesseihin, säilytykseen ja mahdolliseen jälkikontaminaatioon.

Kasvipohjaiset vaihtoehdot sisältävät usein kuitua, eivätkä ne sisällä laktoosia tai kolesterolia. Ne voivat myös sisältää vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin vastaavat eläinperäiset tuotteet.

Toisaalta proteiinin määrä ja laatu vaihtelevat tuotteittain, ja joidenkin vitamiinien sekä kivennäisaineiden saanti voi jäädä vähäiseksi ilman täydennyksiä. Erityisesti lapsilla tulee varmistaa riittävä kalsiumin, D-vitamiinin, B12-vitamiinin ja jodin saanti.

Katsauksen mukaan markkinoilla olevat kasvipohjaiset tuotteet ovat pääosin turvallisia, mutta niiden käytön yleistyessä tarvitaan lisää tutkimusta, seurantaa ja riskinarviointeja. Erityisesti uusien mykotoksiinien, prosessikontaminanttien sekä kasvipohjaisten tuotteiden mikrobiologisten riskien selvittämistä tulee jatkaa.

Tutkimus toteutettiin Ruokaviraston ja VTT:n yhteistyönä osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa VEGETURVA-hanketta. Hankkeen loppuseminaari, jossa julkaistaan Suomessa kaupan oleviin tuotteisiin perustuva riskinarviointi, järjestetään 17. syyskuuta kello 12 alkaen. Seminaariin voi ilmoittautua oheisesta linkistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)