Kuluvan vuoden omenasadosta on kehittymässä runsas, ei ehkä kuitenkaan aivan huippuvuoden 2024 veroinen. Kotipuiden omenoita riittää säilönnän, tuoremehustuksen ja piirakoiden jälkeen myös naapureille ja työkavereille. Omenakori portinpielissä on jo tuttu näky omakotialueilla ja ohikulkijat ovat oppineet ottamaan siitä mukaansa mutusteltavaa.

Osa kuitenkin päätyy jätteeksi, koska puusta pudonneita, pilaantuneita ja syötäväksi kelpaamattomia omenoita on aina joukossa. Vuonna 2024 huonolaatuisia omenoita toimitettiin biojätteenä Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) lajitteluasemille lähes 520 tonnia.

– Vaikka tähän mennessä kaikille alueemme lajitteluasemille on toimitettu 80 tonnia omenoita, ei silti taideta päätyä tuon huippuvuoden lukemiin. Normaalivuosina niitä on tähän mennessä tullut noin 40 tonnia. Suurin paine kohdistuu Topinojan lajitteluasemalle, johon on tähän mennessä toimitettu 45 tonnia omenoita, kertoo Lounais-Suomen Jätehuollon materiaalipäällikkö Marko Kokkonen.

Joka syksy ollaan kotipuutarhoissa samojen ongelmien edessä. Kun puusta pudonneet omenat sekoittuvat haravointijätteeseen syystöitä tehdessä, niin voiko ne tuoda ilmaiseksi lajitteluasemalle? Entä mihin kuuluu laittaa muumiotautiset omenat?

– Omenat eivät kuulu maksuttomaan haravointijätteeseen. Ne joko lajitellaan kotipihan biojäteastiaan, mieluiten paperipusseihin pakattuina, tai tuodaan lajitteluasemille. Molemmissa tapauksissa ne ovat maksullista jätettä. Ilmaiseksi jäteomenat voi hyödyntää vain omassa pihakompostorissaan, ei kuitenkaan avokompostoreissa, koska se voi houkutella pihalle haittaeläimiä, ohjeistaa Kokkonen.

– Muumiotautisetkin omenat voi laittaa biojätteeseen tai asianmukaiseen lämpökompostoriin, jonka hajottajamikrobit tuhoavat muumiotautia levittäviä itiöitä eikä kompostimullassa ole enää taudin leviämisriskiä.

Pihojen käsin siirrettävien biojäteastioiden paino saa olla enintään 60 kiloa, jotta astian tyhjennys jäteautoon on sujuvaa ja turvallista. Painavammat biojäte-erät neuvotaan tuomaan suoraan LSJH:n lajitteluasemalle.

Koska omenoita toimitetaan tonnikaupalla, on hyvä tietää miten toimitaan, että vältetään ruuhkat ja toiminta jäteasemalla on sujuvaa. Kaikki muut LSJHn lajitteluasemat paitsi Korppoo, Houtskari ja Utön Mörttilä vastaanottavat omenoita ja muuta biojätettä.

– Musta jätesäkki, joka vetää noin 200 litraa, on kaikkien tuntema yksikkö, joten puhumme lajitteluasemalla kuvainnollisesti säkkimaksusta. Muovisäkissä omenoita ei kuitenkaan voi meille jättää, säkit on tyhjennettävä keräysvälineeseen. Tyhjennys on helpointa, kun tuo omenat ämpäreissä. Jätesäkkiin mahtuu 20 ämpärillistä. Maksu on 2 euroa jokaista alkavaa säkillistä kohti ja se on sama kaikilla lajitteluasemilla. Kannattaa tulla aamupäivisin, silloin on rauhallisinta. Syys- ja lokakuussa Topinoja ja Korvenmäki ovat avoinna myös lauantaisin, Kokkonen neuvoo.

– Omenat ovat nopeasti hajoavaa, ravinnepitoista eloperäistä jätettä, biojätteen käsittelyprosesseihin soveltuvia. Siksi ne hyödynnetään biojätteenä eikä käsitellä haravointijätteen joukossa. LSJH on kilpailuttanut biojätteen jatkokäsittelyn ja seuraava etappi on Uudenkaupungin Biolinja Oy. Biojätteestä tehdään biokaasua ja lannoitteita, haravointijäte kompostoidaan ja käytetään viherrakentamisessa multana, Kokkonen selventää.

Merja Marjamäki