Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, millaiset kasvilajit pärjäävät kaupunkien liikenneympäristöissä Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Kesällä 2022 tehdyn kasvillisuuskartoituksen mukaan etenkin kelta- ja suurikukkaiset lajit sekä pistiäisten, kuten mehiläisten, pölyttämät kasvit menestyvät kaupungistuneilla alueilla tavallista useammin.

Tutkimus kohdistui liikenteenjakajiin, parkkipaikkoihin ja tienpientareisiin, jotka täydentävät kaupunkien viheralueverkostoa omaleimaisena elinympäristönä. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Annika Nylundin mukaan liikenneympäristöjen kasvillisuus altistuu vilkkaan liikenteen aiheuttamille ilmansaasteille, mutta voi silti tarjota pölyttäjille tärkeitä kukkivia kasveja ja pesäpaikkoja rikkonaisessa kaupunkimaisemassa. Siksi niillä voi olla merkittävä rooli ekologisina askelkivinä, jotka yhdistävät kaupunkien viheralueita.

Tutkijat selvittivät kartoituksen pohjalta, millaiset pölytykseen liittyvät kasvien ominaisuudet korostuvat näissä ympäristöissä. Tulosten mukaan kelta- ja suurikukkaisten lajien esiintyminen oli yleisempää kaupungistuneilla alueilla. Samalla kasvilajien ominaisuuksien monimuotoisuus väheni, kun läpäisemättömien, rakennettujen pintojen määrä kasvoi. Nylundin mukaan keltainen väri houkuttelee erityisesti vähemmän erikoistuneita pölyttäjiä, ja suurikukkaiset lajit voivat olla helpommin havaittavissa. Lisäksi pistiäiset, kuten kimalaiset ja mehiläiset, näyttävät sopeutuneen hyvin kaupunkiolosuhteisiin.

Tutkimuksessa havaittiin myös eroja liikenneympäristöjen eri viheraluetyyppien välillä. Liikenteenjakajilla esiintyi suhteellisesti enemmän matalakasvuisia ja lyhytikäisiä kasvilajeja kuin tienpientareilla. Nylundin mukaan liikenteenjakajat ovat yleensä pieniä, ilmansaasteille alttiita ja eristyneitä elinympäristöjä, joissa matala kasvillisuus ja toistuva niitto voivat suosia ihmisten vaikutuksiin sopeutuneita lajeja. Tulokset viittaavat siihen, että kaupungissa menestyvät erityisesti kasvilajit, joilla on tiettyjä pölytykseen liittyviä piirteitä ja jotka kestävät liikenteen päästöjä.

Tutkijoiden mukaan läpäisemättömien pintojen, kuten asfaltin, korvaaminen kasvillisuudella voisi parantaa elinympäristöjen soveltuvuutta eri pölyttäjäryhmille. Nylundin mukaan kaupungeissa voitaisiin suosia erityisesti lajeja, jotka kestävät hyvin kaupunkiympäristön olosuhteita.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)