Suomessa on nyt monin paikoin poikkeuksellisen kuivaa ajankohtaan nähden. Pelastustoimen onnettomuustilastosta käy ilmi, että huhtikuussa oli yli 750 maastopaloa, mikä on puolet enemmän kuin huhtikuussa viime vuonna. LähiTapiolan asiantuntija muistuttaa, että maastopalovaroituksen aikana avotulta ei saa tehdä.

Kevät on maasto- ja ruohikkopalojen aikaa, sillä edellisvuoden kuivunut ruohikko syttyy herkästi palamaan. Kuivuudesta riippuen Suomessa roihuaa vuosittain 2 000–4 000 maastopaloa.

– Maastopalovaroituksen aikana risujen ja roskien polttaminen sekä kulottaminen on kiellettyä. Tuli voi levitä maastoon tuulen avittamana nyt ennätyksellisen nopeasti. Polttamiselle ei ole oikeastaan mitään perusteltuja syitä. Sen sijaan hyvä vaihtoehto polttamiselle on risujen ja lehtien kompostointi tai hakettaminen, sanoo LähiTapiolan kehityspäällikkö Teppo Raininko tiedotteessa.

Rainingon mukaan iso osa maastopaloista aiheutuu ihmisten varomattomuuden vuoksi. Hän muistuttaa, että suojeluohjeiden laiminlyönti voi vaikuttaa vakuutuskorvauksiin, jos tuli karkaa ja aiheuttaa vahinkoa.

– Erityisesti yllättävät tuulenpuuskat voivat aiheuttaa ikäviä tilanteita. Vuosien saatossa LähiTapiolaan on ilmoitettu lukuisia tulipalovahinkoja, joissa näennäisesti hallinnassa ollut roskien poltto tai kulotus on päässyt leviämään hallitsemattomasti, Raininko sanoo.

Kuivuusriskit korostuvat tietyillä toimialoilla, kuten maataloudessa.

– Kasvukausi on alkanut monin paikoin kuivana, mikä rajoittaa tällä hetkellä sekä kevätkylvöjen orastumista että syysviljojen ja esimerkiksi nurmien kasvua, kertoo Raininko.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän kuivuusjaksojen yleisyyttä ja voimakkuutta suuressa osassa Suomea.

– Vaikka Suomessa varaudumme enemmän tulviin, ilmastonmuutoksen myötä myös kuivuuteen voi olla järkevää varautua etenkin viljelytiloilla ja jokaisen suomalaisen, jolla on pihaa tai kotitarveviljelmiä. Kuivuudesta aiheutuvia riskejä kannattaa arvioida jo ennakolta sekä pohtia, miten näitä riskejä voisi ehkäistä ennalta, sanoo LähiTapiolan ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Suvi Järvinen.

Järvinen muistuttaa, että kuivuuteen on mahdollista varautua kestävästi siten, että omat varautumistoimet eivät edelleen pahenna kuivuuden haittoja.

– Esimerkiksi toistuva maanmuokkaus kuivalla säällä lisää veden tai kosteuden haihtumista ilmaan. Myös kastelu keskellä lämmintä päivää haihduttaa suuren osan vedestä ilmaan, joten kotipihalla kannattaa jättää kastelu aamuun tai iltaan. Lisäksi kasvilajivalinnoilla on väliä; toiset kasvit kestävät kuivuutta paremmin kuin toiset.

Kuivuustilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)