Metsähallituksen erätarkastajat tavoittivat vuoden 2025 aikana yli 9000 luonnossa liikkujaa, kerrotaan Metsähallituksen erävalvontaraportissa. Tarkastuksissa paljastui 585 rikettä, joista 54 päätyi rikostutkintaan.

Kalastajista 14 prosenttia syyllistyi lieviin rikkeisiin. Yleisiä rikkeiden syitä olivat lupaehtojen vastainen kalastus esimerkiksi liian monella koukulla, kalastonhoitomaksun laiminlyönti, pyydysten puutteelliset merkinnät sekä verkkojen tai rapumertojen luvaton käyttö. Räikeimmässä tapauksessa kalastajalla oli pyynnissä 52 luvatonta verkkoa. Lämpimät kesäolosuhteet aiheuttivat istutusten ja lupamyynnin taukoja.

Kalastukseen tarvitaan valtion veroluonteinen kalastusmaksu, eli kalastonhoitomaksu ja toisinaan lisäksi vesialueen omistajan lupa. Sekä kalastonhoitomaksun että valtion vesien kalastusluvat saa Metsähallituksen Eräluvat-palvelusta. Kalastusluvat ostetaan yksityisille vesialueille niiden omistajilta, esimerkiksi osakaskunnilta.

Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18‒69-vuotiaat kalastajat. Kalastonhoitomaksua ei tarvitse maksaa, jos vain onkii, pilkkii tai litkaa silakkaa yhtä vapaa käyttäen, tai on alle 18-vuotias, täyttänyt 70 vuotta tai täyttänyt vähintään 65 vuotta vuoden 2023 loppuun mennessä.

Poliisilla, kalastusviranomaisella, tulli- ja rajavartioviranomaisilla, Metsähallituksen erätarkastajalla sekä valan tehneellä kalastuksenvalvojalla on oikeus valvoa, että kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan. Heillä on myös oikeus ottaa talteen luvattomaan kalastukseen käytetyt välineet ja niillä saatu saalis. Viranomainen voi kieltää onkimisen, pilkkimisen ja viehekalastuksen tietyillä alueilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)