Lounais-Suomeen ennustetaan keskimääräistä kelirikkokevättä
Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan ennustetaan hyvin keskimääräistä kelirikkokevättä. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet viime kädessä kuitenkin vaikuttavat siihen, millainen kelirikkokevät tulee olemaan. Näillä näkymin painorajoituksia ei ole tarpeen asettaa.
Viime vuoden loppupuolen runsaat vesisateet haastoivat tienpitäjää erityisesti sorateiden kunnon osalta. Hoitotoimenpiteistä huolimatta osa sorateistä jäi talvea vasten huonohkoon kuntoon. Tammikuuhun siirryttäessä sää pakastui, ja pysytteli pitkään pakkasella tuoden toivottua helpotusta teiden hoitoon kelirikon näkökulmasta. Talven vähälumisuuden ja pakkaslukemien myötä routa on päässyt tunkeutumaan tänä vuonna paljon viime vuotta syvemmälle, minkä johdosta myös sen sulamiseen menee keväällä tavallista pidempi aika.
Ensimmäisiä merkkejä pintakelirikosta on alkanut vähitellen ilmenemään erityisesti Varsinais-Suomen alueella. Tämä näkyy esimerkiksi sorateiden pintojen pehmenemisenä. Maanteiden hoitourakoissa toimenpiteitä pintakelirikon torjumiseksi on jouduttu tässä vaiheessa tekemään vasta vähäisissä määrin. Runkokelirikon tilannetta viitoittaa pitkälti tulevien viikkojen sulaminen ja säiden kehitys. Pakkasyöt sekä aurinkoiset ja tuuliset päivät edesauttavat tierakenteen kuivumista ja pienentävät kelirikon riskiä. Alueiden eri teiden välillä voi esiintyä voimakastakin paikallista vaihtelua.
Alkuvuoden pakkasjakso oli viime vuotta huomattavasti suotuisampi myös päällystetylle tiestölle. Toki nyt myös päällystetyllä tieverkolla on alkanut ilmenemään enenevissä määrin reikiä pakkaskauden päättymisen jälkeen. Päällystevaurioita muodostuu etenkin jo valmiiksi huonokuntoisille alemman tieverkon osuuksille. Keliolosuhteilla on vaikutusta myös paikkaustöiden toteutukseen. Liikenneturvallisuutta vaarantavat vauriot pyritään paikkaamaan olosuhteista riippumatta. Maanteiden paikkauksesta vastaa erillinen paikkausurakka.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sorateiden kantavuus on pääosin hyvä, eikä painorajoituksia yleensä ole jouduttu asettamaan. Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua, ja raskaita kuljetuksia kannattaa ajoittaa mahdollisuuksien mukaan kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan. Tienpidossa tarkkaillaan tilannetta, ja painorajoituksia ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä asetetaan tarpeen mukaan.
Painorajoitetuilla teillä sallitaan kuitenkin poikkeuksena rajoitusten ylittävää liikennettä, kuten esimerkiksi hälytys- ja tienpitoajoneuvot, säännölliset linja-autovuorot, elintarviketuotannon kuljetukset sekä muita yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä kuljetuksia. Yksittäisissä, ennakoimattomissa tapauksissa elinvoimakeskus voi myöntää maksullisen, tilapäisen kuljetusluvan painorajoitetulle tielle. Lupakäsittelyssä otetaan huomioon kuljetuksen tarpeellisuus ja kuljetuksen massa.
Tienkäyttäjiä kehotetaan sovittamaan ajonopeutensa tiellä kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Raskaita kuljetuksia kannattaa pyrkiä ajoittamaan kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.
Mikäli havaitset tiestöllä liikennettä vaarantavia ongelmia, ilmoita siitä suoraan tieliikennekeskuksen Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100 (24/7). Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylän kautta voi jättää kysymyksiä, palautetta ja ilmoituksia tien kunnosta ympäri vuorokauden: Palauteväylä (palautevayla.fi).
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)
















