Kalatalouden Keskusliiton suorittaman valtakunnallisen kyselyn mukaan valtaosalla kalastajista oli kalastonhoitomaksu maksettu kalaan lähdettäessä vuonna 2024. Tarkastetuista kalastajista kolme prosenttia oli lähtenyt kalaan ilman asianmukaista lupaa. Sen sijaan pyydysten merkinnöissä on edelleen huomautettavaa.

Kalatalouden Keskusliitto lähetti kalatalousalueille syksyllä 2025 kyselyn, jossa kartoitettiin kalatalousalueiden kalastuksenvalvonnan tuloksia vuodelta 2024. Vastaavaa koko Suomen kaikkia 118 kalatalousaluetta koskevaa kyselyä ei ole tehty koskaan aikaisemmin. Kaikkiaan 56 kalatalousaluetta vastasi kyselyyn eli vastausprosentti oli 47.

Kyselyyn vastanneilla kalatalousalueilla oli vuonna 2024 yhteensä 448 valtuutettua kalastuksenvalvojaa, jotka valvoivat yhteensä 6141 tuntia. Kalastuksenvalvojat tarkastivat kalastonhoitomaksun yhteensä 9056 kalastajalta. Kalastonhoitomaksu oli maksamatta 234 kalastajalta.

– Luvattomasta kalastuksesta ja sen määrästä puhutaan paljon, mutta ainakaan tämän tutkimuksen perusteella se ei ole kovin suuri ongelma, kertoo kyselyn laatinut kalatalouden erityisasiantuntija Anne Mäkelä Kalatalouden Keskusliitosta tiedotteessa.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Metsähallituksen erävalvonta tarkasti vuonna 2024 yhteensä 6794 asiakasta ja Metsähallituksen erävalvontaraportin mukaan kalastajista 95 prosentilla olivat asiat kunnossa. Tulos on aika hyvin linjassa kalatalousalueilta saadun tuloksen kanssa.

Kalatalousalueiden kalastuksenvalvojat tarkastivat vuonna 2024 reilut 10 000 pyydystä (katiska, verkko, rysä, verkkojata yms.). Kokonaisuutena 24 % tarkastetuista pyydyksistä sisälsi jonkinlaisen puutteen. Yleisimmät ongelmat liittyivät pyydysten merkitsemiseen sekä vaadittaviin yhteystietoihin. Kalastusoikeuden osoittava merkki puuttui 6 %:sta tarkastetuista pyydyksistä.

– Kalastuksenvalvojilta saadun palautteen mukaan pyydysten merkitsemisessä on ollut puutteita uuden kalastuslain alusta saakka, eikä tilanne ole kymmenessä vuodessa juuri parantunut. Kalastuksenvalvonnan tulisi puuttua tähän nykyistä voimakkaammin, toteaa Mäkelä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)