Lähisuhdeväkivaltaan apua hakevien määrä on noussut ennätykselliseksi. ETKL:n jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluissa autettiin lähes 12 000 ihmistä viime vuonna. Määrä on kasvanut yli 60 prosenttia kuluvan vuosikymmenen aikana. Uutena nousussa olevana ilmiönä korostuu nuorten kokema seurusteluväkivalta.

Apua hakevien määrä on huomattava ja lähes samaa tasoa kuin poliisin vuosittain kirjaamat lähisuhdeväkivaltarikokset. Vaikka avunhakijoiden määrän kasvu ei suoraan kerro väkivallan lisääntymisestä, muutos on ollut merkittävä: vielä vuosikymmenen alussa apua lähisuhdeväkivaltaan haki alle 8 000 henkilöä vuodessa.

Liiton jäsenyhdistysten avopalveluissa autetaan säännöllisesti enemmän ihmisiä kuin turvakodeissa. Avopalveluihin on matala kynnys hakeutua, ja ne vastaavat monien tarpeisiin jopa turvakoteja paremmin. Esimerkiksi seurusteluväkivallan tilanteissa, joissa osapuolet eivät asu yhdessä, turvakoti ei yleensä ole oikea paikka hakea apua. Tällöin väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat joustavaa tukea. Kehityksen taustalla on muun muassa matalan kynnyksen chat-palvelujen lisääminen.

– Avun hakemisen kynnys on madaltunut. Yhä useampi nuori ja aikuinen tulee avopalveluihin jo varhaisemmassa vaiheessa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen tiedotteessa.

Vielä muutama vuosi sitten seurusteluväkivaltaa kokeneita nuoria oli auttamispalveluissa hyvin vähän. Tyypillisesti apua hakeneet lähisuhdeväkivallan uhrit olivat alakouluikäisiä tai nuorempia lapsia, jotka olivat kokeneet väkivaltaa kotona tai todistaneet sitä.

Viime vuonna apua haki kuitenkin jo yli 400 13–21-vuotiasta, jotka olivat kokeneet seurustelu- tai muuta lähisuhdeväkivaltaa.

– Nuorimmat avunhakijat ovat 15 vuotiaita, ja lähes kaikilla on rikosprosessi käynnissä. Nuorten auttamiseen tarvitaan oikea-aikaisuutta ja tietoa koko palvelujärjestelmästä, Satakunnan ensi- ja turvakoti ry:n kriisi- ja lähisuhdeväkivaltatyöntekijä Maritta Illman kertoo.

Seurusteluväkivallan näkyminen avunhakijoissa liittyy myös siihen, että nuoria on tavoitettu aiempaa tehokkaammin. Ensi- ja turvakotien liiton kaksivuotinen, Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Väkivallattomuuden tukijat (ESR+) hanke järjesti viime vuonna turvallisen seurustelun työpajoja yli 2 000 nuorelle.

Palautteen mukaan 85 prosenttia nuorista kertoi oppineensa, miten toimia turvallisemmin ja kunnioittavammin muita kohtaan. Hankkeen kokemusten perusteella seurusteluväkivalta on laaja ja sukupuolistunut ilmiö, joka vaikuttaa syvästi nuorten hyvinvointiin, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Digitaalisissa ympäristöissä näkyvät myös uudet väkivallan muodot, kuten kontrollointi, jatkuvat yhteydenotot ja seksuaalisten kuvien jakaminen ilman lupaa.

Jopa 45 prosenttia 16–17 vuotiaista seurustelleista tytöistä on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa nuorille suunnattuja tukipalveluja ja lisätä ehkäisevää työtä kouluissa, nuorisotyössä ja oppilashuollossa.

Väkivalta alkaa usein hienovaraisesti – mustasukkaisuutena, kontrollointina tai painostuksena – ja voi laajentua henkiseksi, fyysiseksi, seksuaaliseksi tai digitaaliseksi väkivallaksi. Monet nuoret hakevat apua vasta väkivallan jatkuttua jo pidempään, sillä häpeä ja epävarmuus estävät kertomasta tilanteesta ajoissa.

– Seurusteluväkivallan torjunta on keskeinen tapa ehkäistä myöhempää lähisuhdeväkivaltaa. Turvallisten ihmissuhdetaitojen oppiminen nuorena on ratkaisevan tärkeää, sanoo hankkeen projektipäällikkö Ilona Mäki Ensi ja turvakotien liitosta.

Hankkeessa on kehitetty välineitä seurustelun turvallisuuden puheeksiottoon sekä täysin uusi Seurustelun turvallisille raiteille malli nuorille, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa.

Kehittämistyötä tehdään kuuden jäsenyhdistyksen voimin yhteistyössä ammattilaisten ja nuorten kanssa: Etelä Pohjanmaan ensi ja turvakotiyhdistys ry, Kuopion Ensikotiyhdistys, Oulun ensi ja turvakoti ry, Satakunnan ensi ja turvakoti ry, Pääkaupungin turvakoti ry ja Turun Ensi ja Turvakoti ry.

Väkivaltaan voi viitata esimerkiksi mustasukkaisuus, joka rajoittaa menemisiä tai ihmissuhteita, jatkuva yhteydenotto, viestien vahtiminen tai puhelimen tarkistaminen, nimittely, pelottelu tai uhkailu, töniminen, läpsiminen tai muu fyysinen satuttaminen sekä painostaminen seksiin tai alastonkuvien lähettämiseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)