Apurahoja haki lokakuussa ennätysmäärä tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijöitä. Suomen Kulttuurirahasto myönsi yhteensä 784 apurahaa, yhteensä 29 miljoonaa euroa. Kulttuurirahasto myönsi hakukierroksen suurimman apurahan, 800 000 euroa, Kansallismuseon avausnäyttelyyn. Helsingin Töölössä sijaitseva Kansallismuseo avataan yleisölle uudistuneena ja laajentuneena keväällä 2027. Peruskorjattu, ikoninen päärakennus, JKMM Arkkitehtien suunnittelema pääosin maan alle sijoittuva monumentaalinen uudisosa sekä entistä avoimempi pihapuisto muodostavat ainutlaatuisen kulttuurikohteen.

Uudistilojen ensimmäinen suurnäyttely perustuu Suomen kansallismuseon laajoihin kulttuurihistoriallisiin kokoelmiin Suomesta ja muualta maailmasta. Vielä julkistamattoman teemanäyttelyn kantavana näkökulmana on yhteys kulttuurien ja ihmisten välillä. Näyttelyn toteutus yhdistää kunnianhimoisella tavalla alkuperäisiä esineitä ja uutta esitysteknologiaa. Kulttuurirahaston tuki keskittyy erityisesti uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin, joilla voidaan rikastaa näyttelyn sisältöjä ja tuoda sen tarinat elämyksellisesti kävijäkokemuksen osaksi.

– Uudisosan tilat tarjoavat toivomamme edellytykset rakentaa vaikuttavia näyttelyitä. Kulttuurirahaston tuella voimme täysimittaisesti hyödyntää uusimman teknologian ennennäkemättömiä keinoja välittää sisältöjä ja merkityksiä tilassa, kertoo Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila tiedotteessa.

– On erityisen hienoa, että Kulttuurirahasto on mukanamme juuri nyt, kun kansallisen instituution merkitys epävakaassa maailmassa on entistäkin suurempi.

– Kansallismuseon laajennusosan avaaminen on tapahtumana historiallinen. Museo nostaa kulttuuriperinnön esittämisen keinot tasolle, joka tulee kiinnostamaan myös maan rajojen ulkopuolella. Tämä on innostavaa uusien yleisöjen näkökulmasta, mutta myös ammatillisesti. Uskon, että Kansallismuseo nousee avauksensa myötä museokentän kärkeen, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Kierroksen muilla suurapurahoilla tutkitaan muun muassa suomalaisten ja viiden muun Euroopan maan nuorten historiasuhdetta vuosina 1995 ja 2025 (Jan Löfström, Turun yliopisto, 164 500 euroa) sekä hirven ja valkohäntäpeuran metsästyksen sosiaalisia ja ekologisia näkökohtia (Jon Brommer ja työryhmä, 217 500 euroa, Turun yliopisto).

Viimeisen neljän vuoden ajan Kulttuurirahaston lokakuun hakukierroksen hakemusmäärä on tehnyt joka vuosi uuden ennätyksen. Nyt saatiin 11 425 hakemusta, joista 784 sai apurahan. Läpi menneiden hakemusten osuus pieneni viime vuodesta: tieteessä menestyi 8,2 prosenttia ja taiteessa 5,9 prosenttia hakemuksista. Eniten rahoitusta myönnettiin taiteelliseen työskentelyyn ja väitöskirjatöihin.

– Hakemusmäärät ovat viime vuosina kasvaneet sekä tieteessä että taiteessa. Pidemmällä aikavälillä erityisesti taiteellisen työskentelyn apurahahakemusten määrä on lisääntynyt, kymmenessä vuodessa yli 50 prosenttia. Tiukentunut rahoitustilanne selittää hakemusmäärän nousua, mutta se kertoo myös Kulttuurirahaston asemasta yhtenä Suomen suurimmista tieteen ja taiteen rahoittajista, sanoo Kulttuurirahaston varatoimitusjohtaja Juhana Lassila.

Lokakuun haun apurahahakemukset vertaisarvioidaan lähes kuudessakymmenessä arviointiryhmässä, jotka koostuvat eri tieteen- ja taiteenalojen asiantuntijoista.

Yksi Kulttuurirahaston keskeisistä tavoitteista on varmistaa, että tiedettä ja taidetta on mahdollista tehdä ja kokea kaikkialla Suomessa.

– Tiede ja taide tuovat elinvoimaa niin kasvaviin keskuskuntiin kuin haja-asutusalueille. Myönsimme apurahoja 83 kunnan alueelle. Tuemme myös kulttuurista tasa-arvoa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja dialogia yhteiskunnassa, kertoo Pettersson.

Kirjankustantamo Tammi pilotoi 70 000 euron rahoituksella selkokirjoihin liittyvää toimintamallia. Selkokirjallisuudelle on suuri tarve, sillä selkokieltä tarvitsee jopa 800 000 henkilöä. Selkokirjojen julkaisemiseen liittyy rakenteellisia ja taloudellisia haasteita, ja niiden tuotanto on riippuvaista valtion tuesta. Tammen tavoitteena on löytää pysyvä tapa tehdä selkokirjoja normaalina liiketoimintana, muuttaa koko alaa Suomessa ja tarjota välineitä lukutaitotyöhön.

Silva Belghiti kääntää ja sovittaa Kulttuurirahaston tuella laululyriikoita viittomakielelle. Petra Portaala ja Diabolos-työryhmä toteuttavat työttömyyttä käsittelevän kiertuemuotoisen nukketeatteriteoksen. Baraka Paul Issabu ja MUDA-Finland-työryhmä järjestävät afrikkalaisen diasporan nuorille Helsingissä rytmi- ja tanssityöpajoja. Joensuussa järjestetään Parafest, joka on monipuolinen erityisryhmille suunnattu vuosittainen kulttuuritapahtuma.

Kulttuurirahaston painopisteisiin kuuluu myös nuorten lahjakkuuksien tukeminen.

Suomen Kansallisbaletti toteuttaa Kulttuurirahaston 180 000 euron tuella kesäakatemian nuorille suomalaisille tanssijoille, joilla on potentiaalia kansainväliseen läpimurtoon baletin kentällä. Tanssijoita opettavat maailman johtavien balettiryhmien ja -koulujen asiantuntijat.

– Nuoret lahjakkuudet saavat laajentaa ja syventää osaamistaan ammattimaisissa puitteissa. Samalla heille muodostuu vahva kontaktiverkosto, jota menestyminen kansainvälisessä kilpailussa nykypäivänä edellyttää, sanoo Pettersson.

Kulttuurirahasto tukee pitkäjänteisesti uhanalaiseen kulttuuripääomaan liittyvää taidetta ja tutkimusta.

Esimerkiksi Ilia Moshnikov työryhmineen sai 200 000 euron rahoituksen nykykarjalan verkkosanakirjan tekemiseen sekä karjalan kielen elvytystä tukevien kieliteknologisten työkalujen kehittämiseen ja tutkimiseen. Anna Brück työryhmineen toteuttaa tapahtuma- ja teossarjan, joka käsittelee ylirajaisuutta, kuulumista, menetystä ja uusia yhteyksiä karjalaisuuden kautta.

Kulttuurirahasto rahoittaa myös alkuperäiskansojen musiikkiin keskittyvää Ijahis Idja -festivaalia (Anára Sámisearvi) ja saamelaisesta tarinankerrontaperinteestä ammentavan tanssielokuvan kehittely- ja esituotantovaihetta (Laura-Maria Feodoroff). Kulttuurirahaston tuella tutkitaan myös pohjoissaamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Sari Valkonen), saamenmaan militarisaation vaikutuksia saamelaisiin ja heidän suhdettaan puolustushallintoon (Sara Vanhanen) sekä saamelaisten maankäytön ja metsäpalojen vuorovaikutusta Lapissa vuodesta 450 lähtien (Niina Ryzhkova).

Helsingin seudun kesäyliopisto järjestää romanikielen ja -kulttuurin opetusta ja Kanta-Hämeen romaniyhdistys vahvistaa puhutun romanikielen elinvoimaisuutta romaniperheissä.

Rahoitusta luonnonvara-alalle, elämäntyön jakamiselle ja tiedon yleistajuistamiselle

Yleisten tieteen ja taiteen apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto suuntaa tukea tiettyihin teemoihin. Näihin kuuluivat lokakuun haussa maaperäprosessien hiilidynamiikkaa ja ilmastokytkentää tai maa- ja metsätalouden ekosysteemipalveluiden taloudellisia kytkentöjä koskevat tutkimukset.

Kulttuurirahasto myönsi yhteensä miljoona euroa viidelle hankkeelle, joissa tutkitaan hirven ja valkohäntäpeuran metsästyksen sosiaalisia ja ekologisia näkökohtia (Jon Brommer ja työryhmä, Turun yliopisto), ennallistamispolttojen ja muiden metsien ennallistamismenetelmien vaikutuksia (Kajar Köster ja työryhmä, Itä-Suomen yliopisto), hiilen säätelyyn keskeisesti vaikuttavia avainlajeja (Carlos Aguilar-Trigueros ja työryhmä, Jyväskylän yliopisto), metsämaan pieneliöyhteisöjä (Taina Pennanen ja työryhmä, Luonnonvarakeskus LUKE) sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia maaperä-jokijärjestelmän dynamiikkaan (Anu Kaakinen ja työryhmä, Helsingin yliopisto).

Kulttuurirahaston Eminentia-apurahat on tarkoitettu tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön jakamiseen kirjallisessa muodossa. Apurahan saivat romanimusiikin kerääjä ja esittäjä, akateemikko Hilja Grönfors, entinen SKS:n pääsihteeri, professori Tuomas Lehtonen, sosiologian emeritusprofessori Anssi Peräkylä ja geriatrian emeritusprofessori Timo Strandberg.

Kulttuurirahasto myöntää vuosittain lukuisia apurahoja tietokirjoihin ja tiedon yleistajuistamiseen. Tietokirjoja on lähivuosina tulossa muun muassa henkisestä kriisinkestävyydestä monikriisin aikana (Pasi Mäenpää), kirjailija, kuvataiteilija Hannu Väisäsestä (Ida Pimenoff), kirjailija Maria Jotunista (Helena Ruuska), kapellimestari Jorma Panulasta (Jari Sinkkonen), Turun tuomiokirkon arkeologisista tutkimuksista (Liisa Seppänen), Yhdysvaltain merkittävimmistä arvotaisteluista (Iida Tikka) sekä siitä, miten suomalaisista tuli Euroopan kolmanneksi lihavin kansa (Iida Ylinen).

Kulttuurirahasto painottaa mahdollisuutta pitkäjänteiseen tieteelliseen ja taiteelliseen työhön. Pidemmät apurahat mahdollistavat työskentelyyn keskittymisen 1–4 vuodeksi. Monivuotisia apurahoja myönnettiin 160, joista nelivuotisia oli kuusi. Vuoden mittaisia apurahoja oli vajaa puolet kaikista myönnöistä.

Taiteen monivuotisia apurahoja saivat muun muassa tanssitaiteilija Auri Ahola, kuvataiteilija Baran Caginli, kanteletaiteilija Senni Eskelinen, säveltäjä Sebastian Hilli, kuvanveistäjä Laura Könönen, kirjailija Taina Latvala, liveroolipelitaiteilija Pihla Lehtinen, kirjailija ja muusikko Tommi Liimatta, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Mikko Mäkelä, sirkustaiteilija Jani Nuutinen, muusikko Mikko Perkola, säveltäjä ja muusikko Lauri Porra, kirjailija Jukka Viikilä ja kuvataiteilija Yujie Zhou.

Tieteen monivuotisilla apurahoilla tutkitaan muun muassa satunnaiskulkuapproksimaation laajentamista useampiin ulottuvuuksiin (Irfan Durmic), ekososiaalista kokonaisturvallisuutta (Raisa Foster), kuluttajan päätöksentekoa (Lauri Hietanen), neutronitähtien sähkömagneettisen säteilyn alkuperää (Olavi Kiuru), suomen kielen tutkimuksen ja opiskelun historiaa 1960–1990-luvuilla (Teemu Palkki), maaseutu- ja teollisuuskohteiden autioitumista (Noora Perälä), syöpälääkkeiden yhteisvaikutusten tunnistusta biomarkkereilla ja tekoälyllä (Negal Pourjamal), ja teknologian muutosten vaikutusta poronhoidon traditioon ja perinteeseen (Ningning Sun).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)